Eli saatiin 3 tunnin väännön jälkeen vaihteisto irti. Oli hankala saada sitä irti, kun tuntui, että jossain vielä joku ruuvi panee kampoihin. Ei se siinä kuitenkaan ollut, vaan kun nitkuteltiin ja kitkuteltiin, niin irtosihan se! Kun vaihteistoa laskettiin alas, yläkautta liinoilla työtä kevensi apumies.
Taistelussa ei selvitty ilman haavoittumisia. Pääsin jarrunestesuihkussa käymään, tulipahan kyynärtaipeen iho puhtaaksi!

No ei, vaan jonkun verran haalareille valui ja niistä läpi, tämä varmisti sen, että työsylinterissähän se vika on. Toinen, yläliinat kiersi omatekoisen, erittäin tukevan lankkupuomin yli. Kun apumies vähän löysäsi niitä liinoja pystyäkseen suoraan hollaamaan vaihteiston painoa ilman, että liinat kiertää nihkeästi lankun yli, vaihteisto nytkähti hetkeksi toisen käteni varaan. Pikkuisen ranne väännähti, mutta hyvinhän tässä pystyy kirjoittelemaan, että eiköhän huomenna taas homma jatku!
Eihän tuo laatikko sinänsä kahdelle miehelle mitään paina. Yksin olisi kyllä ollut mielestäni kuolemaksi tuo homma, varsinkin, kun vaihteiston paino tulee sitten yhtäkkiä alas, kun se irtoaa ohjuritapeista ja sitä joutuu kallistamaan kymmeniä asteita, jotta se mahtuu apurungon ja moottorin välistä pois.
