Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
Onko kellekkään tullut vastaa ilmiötä jossa jarrupalojen runko käyristyisi kaarevaksi?
Erityisesti ulomman jarrupalan ylempi liukupinta näyttäisi eniten käyristyneen. Jarrulevystä päätellen taas sisempi jarrupala on laahannut enemmän.
Auto on siis Mondeo Mk5 ja nämä tarvikejarrupalat ovat olleet autossa nyt vajaan 2 vuotta (~15 tkm).
janti kirjoitti: ↑30 Huhti 2024 19:02
Onko tietoo/arvausta mistä voisi johtua? Jarrupala jumissa/ruostunut kiinni satulan "liukupintoihin" vai huonolaatuinen jarrupala?
Todennäköisimmin ei oo päässy liikkumaan kunnolla ja männällä painettu väkisin keskeltä. Nythän tietysti kun olet purkanut osat, olisi kymmenen taalan paikka kokeilla kuinka se pala tai palat liikkuu kiskoissaan. Ja mä oon kokeillu kaikki "huonolaatuiset" jarrupalat, eli LPR, Strark, Vector jne, eikä ikinä oo pala vääntyny, kun on vaan tarvittaessa näyttä päille viilaa että liikkuu kevyesti ja myöskin anti-zeizeliä kannakkeeseen jossa palanpäät liikkuu.
Viimeksi muokannut duckworth, 30 Huhti 2024 19:52. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
janti kirjoitti: ↑30 Huhti 2024 19:02
Onko tietoo/arvausta mistä voisi johtua? Jarrupala jumissa/ruostunut kiinni satulan "liukupintoihin" vai huonolaatuinen jarrupala?
Todennäköisimmin ei oo päässy liikkumaan kunnolla ja männällä painettu väkisin keskeltä.
Tuo oletus toimisi jos pala olisi hitsattu kiinni kannakkeeseen.
Kuten sanottua itselle ei ole koskaan käynyt noin, joten heitin vain villin arvauksen. Jarruja oon toki tehny jonkun verran muihinkin kuin Fordeihin, siis muutaki ku vaihdellu vaan pelkkiä levyjä ja paloja
duckworth kirjoitti: ↑30 Huhti 2024 19:43
Todennäköisimmin ei oo päässy liikkumaan kunnolla ja männällä painettu väkisin keskeltä. Nythän tietysti kun olet purkanut osat, olisi kymmenen taalan paikka kokeilla kuinka se pala tai palat liikkuu kiskoissaan.
Juu nyt on hiottu liukupinnat ja putsattu jarrusatulan pidike irrallaan. Ihan hyvin nuo palat nyt liikkuvat pidikkeessä. Kuparipastaa on nyt laitettu liukupintoihin. Nuo palat on LPR 05P1978.
Pitää nyt seurata tuota, alkuperäiset palat kestivät mulla kuitenkin 158 tkm/7 vuotta. Kannattattenee seuraavalla kerralla uusia levyt samalla kertaa.
Palan takalevyyn on tullut pysyvä muodonmuutos, mikä näkyy levyn kiistattomana käyryytenä. Se ei mitenkään voi aiheutua palan heikosta liikkuvuudesta, koska silloin vääntymiseen tarvittava voima muodonmuutokseen olisi ihan eri alueella kuin liikkuvuuden esteet. Toisaalta taas en jaksa uskoa korkean lämpötilankaan vaikutukseen, koska takalevy on kuitenkin kitkamateriaalin eristämä jarrulevystä.
riikomi kirjoitti: ↑30 Huhti 2024 20:21
Palan takalevyyn on tullut pysyvä muodonmuutos, mikä näkyy levyn kiistattomana käyryytenä. Se ei mitenkään voi aiheutua palan heikosta liikkuvuudesta, koska silloin vääntymiseen tarvittava voima muodonmuutokseen olisi ihan eri alueella kuin liikkuvuuden esteet.
Sille liikkuvuudelle voi olla muitakin esteitä kuin aiemmassa viestissä ehdottamasi hitsaus kannakkeeseen
Taustatietona että nyt helmikuussa katsastuksessa takajarrujen jarruvoimat olivat samoissa kuin aiempina vuosina. Pientä laahausta on voinut olla, mutta ei jarrut ole niin kuumina olleet että sen olisi huomannut. Jarruja on talvella ja kesällä herkistelty aina välillä = auto on pysäytetty käsijarrua käyttämällä välillä tehty ABS jarrutuksia.
Auto tosiaan kaltevalla pinnalla parkissa eli sähköinen käsijarru on tämän takia parkissa aina päällä. Minulla on ollut tapana vapauttaa jarru käsin napista painamalla. Olisikohan parempi vaan peruuttaa nuo auki (avautuvat näin automaattisesti)?
Viimeksi muokannut janti, 30 Huhti 2024 20:40. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Jos esine käyristyy niin silloin lopputulemana on esine, jonka eri puolet ovat jostain syystä eripituiset. Siis kupera puoli on koveraa pidempi ja 'nollalinja' (=kappaleen alkuperäinen pituus) yleensä kulkee kappaleen puolivälissä. Eli kupera puoli on vetojännityksessä pidentynyt ja kovera on em. rasituksessa joutunut kompressioon.
Nyt kun uudestaan ajattelen asiaa, niin sittenkin näen ainoastaan lämpövaikutuksen mahdolliseksi. Mutta tämä siis metallurgiaa ainoastaan pintapuolisesti ymmärtävältä.
riikomi kirjoitti: ↑30 Huhti 2024 20:39
^Nyt on näköjään loukkaannuttu.
Jos esine käyristyy niin silloin lopputulemana on esine, jonka eri puolet ovat jostain syystä eripituiset. Siis kupera puoli on koveraa pidempi ja 'nollalinja' (=kappaleen alkuperäinen pituus) yleensä kulkee kappaleen puolivälissä. Eli kupera puoli on vetojännityksessä pidentynyt ja kovera on em. rasituksessa joutunut kompressioon.
Nyt kun uudestaan ajattelen asiaa, niin sittenkin näen ainoastaan lämpövaikutuksen mahdolliseksi. Mutta tämä siis metallurgiaa ainoastaan pintapuolisesti ymmärtävältä.
Loukkaannuttu mistä? Lähinnä vaan kaipailin täydennystä aiempiin viesteihisi, mua ei häirinny noi pohdiskelut, mutta pääasia kai lienee että saadaan jotain ratkaisun tynkää ketjunaloittajalle, jos se löytyy vaan joltakin foorumilaiselta niin homma bueno. Se tietysti on ikävä ilmiö eri foorumeilla että yllättävän nollatiedoilla olevia käyttijiä uskotaan pelkästään hyvän kirjoitusasun vuoksi,vaikkei olisikaan käytännön kokemusta aiheesta/alalta, saattaa helposti käydä huonosti kun korjataan sitten autoa tai maalataan vaikkapa Mondeon lokari, kun asiantuntevalta vaikuttava nimimerkki oikein neuvoi
Jarruista kun on kyse on kaikki mahdollista,joku jumii joskus niin alkaa paikat käyristymään,itte tuossa nyt taistellu rumpujarrujen kanssa niin alkaapi kohta riittää.
On vaan märät olosuhteet tehdäkkin kun piha yhtä velliä ei ole paras mahdollinen ajankohta mutta pakko kun on.
Kyllähän se kaikki olis nosturilla kiva tehdä
Tässäpä kuvassa vertailuksi kuljettajan puolen palat rinnakkain pelkääjän puolen kanssa. Noista liukupinnoista ulkonäöstä voisi päätellen että sisemmät palat eivät liiku kovinkaan paljon satulassa. https://www.dropbox.com/scl/fi/z2xpq7sw ... 2s0ca&dl=0
Taunusautomaatti kirjoitti: ↑02 Touko 2024 12:08
taitaa olla aika yleistä että joku saman pään neljästä palasta kuluu nopeammin kuin muut.
Vaikka olisi herkätkin liikkeet.
Jep muistelen lukeneeni että yksin pääosin ajellessa kuluu ristikkäin edestä kuljettajan puolelta ja takaa pelkääjän puolelta.
janti kirjoitti: ↑30 Huhti 2024 19:02
Onko tietoo/arvausta mistä voisi johtua? Jarrupala jumissa/ruostunut kiinni satulan "liukupintoihin" vai huonolaatuinen jarrupala?
Todennäköisimmin ei oo päässy liikkumaan kunnolla ja männällä painettu väkisin keskeltä. Nythän tietysti kun olet purkanut osat, olisi kymmenen taalan paikka kokeilla kuinka se pala tai palat liikkuu kiskoissaan. Ja mä oon kokeillu kaikki "huonolaatuiset" jarrupalat, eli LPR, Strark, Vector jne, eikä ikinä oo pala vääntyny, kun on vaan tarvittaessa näyttä päille viilaa että liikkuu kevyesti ja myöskin anti-zeizeliä kannakkeeseen jossa palanpäät liikkuu.
Ääni tuolle, palat ovat liian tiukat satuloihin. Itsellä kävi etupaloissa noin kun melkein uutta vastaavan palan kitkapinta korkkasi irti. Kuten tuossakin kuvassa.
Samalla varmistaa liukutappien herkän liikkumisen.
Palojen pitää liikkua pienellä sormivoimalla asennettaessa koska käytössä palat vielä liikkuvat nahkeammin lian ja rusoteen vaikutuksesta. Käytännössä kaikkia jarrupaloja olen joutunut viilalla viimeistelemään.
Samoin liukutappien pitää olla hyvin herkkäliikkeiset.
Voiteluaineena tällä hetkellä parhaaksi havaittu CRC Brake Grease.
Viimeksi muokannut Mk3Mondeo, 02 Touko 2024 23:42. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
janti kirjoitti: ↑30 Huhti 2024 19:02
Onko tietoo/arvausta mistä voisi johtua? Jarrupala jumissa/ruostunut kiinni satulan "liukupintoihin" vai huonolaatuinen jarrupala?
Palan takalevyyn on tullut pysyvä muodonmuutos, mikä näkyy levyn kiistattomana käyryytenä. Se ei mitenkään voi aiheutua palan heikosta liikkuvuudesta, koska silloin vääntymiseen tarvittava voima muodonmuutokseen olisi ihan eri alueella kuin liikkuvuuden esteet. Toisaalta taas en jaksa uskoa korkean lämpötilankaan vaikutukseen, koska takalevy on kuitenkin kitkamateriaalin eristämä jarrulevystä.
Mitä jää jäljelle? En ymmärrä.
Tuossa kuvassa jumissa oleva satula/jarrupala on sorvannut levyn pilalle. Aivan tuore ja kuumannäköinen kuluma levyssä.
Jos olisi palat suorat niin sitten jumissa oleva satulan mäntä.
Tässä vapun aikaan olen aihetta pohtinut, ja päätynyt seuraavaan:
Kitkapinta kuumentuessaan laajenee teräksistä taustalevyä enemmän. Koska vapaa laajeneminen on estetty (=pinta on kiinni taustalevyssä), kitkapinta vääntyy kaarelle ja samalla pakottaa taustankin taipumaan. Viiletessään kitkapinta suoristuu, mutta taustalevy on taipunut yli myötörajan. Niinpä kitkapinta pääsee irtoamaan päistään.
Itselläkin tuo siis tullut eteen - todennäköisimmin halpispalojen yhteydessä.
Todennäköisimmin ei oo päässy liikkumaan kunnolla ja männällä painettu väkisin keskeltä. Nythän tietysti kun olet purkanut osat, olisi kymmenen taalan paikka kokeilla kuinka se pala tai palat liikkuu kiskoissaan. Ja mä oon kokeillu kaikki "huonolaatuiset" jarrupalat, eli LPR, Strark, Vector jne, eikä ikinä oo pala vääntyny, kun on vaan tarvittaessa näyttä päille viilaa että liikkuu kevyesti ja myöskin anti-zeizeliä kannakkeeseen jossa palanpäät liikkuu.
Ääni tuolle, palat ovat liian tiukat satuloihin. Itsellä kävi etupaloissa noin kun melkein uutta vastaavan palan kitkapinta korkkasi irti. Kuten tuossakin kuvassa.
Samalla varmistaa liukutappien herkän liikkumisen.
Palojen pitää liikkua pienellä sormivoimalla asennettaessa koska käytössä palat vielä liikkuvat nahkeammin lian ja rusoteen vaikutuksesta. Käytännössä kaikkia jarrupaloja olen joutunut viilalla viimeistelemään.
Samoin liukutappien pitää olla hyvin herkkäliikkeiset.
Voiteluaineena tällä hetkellä parhaaksi havaittu CRC Brake Grease.
Itellä oli myös viimeksi mk4 mondeon palat niin tiukat ettei ne liikkuneet edes puhtaaksi hiotuissa pitimissä. Maalia oli niin paljon että esti liikkeen. Piti fiilata jokaisesta palasta pois maalit liikepinnoista. Olivat vielä ns parempaa premiumia.
Ääni tuolle, palat ovat liian tiukat satuloihin. Itsellä kävi etupaloissa noin kun melkein uutta vastaavan palan kitkapinta korkkasi irti. Kuten tuossakin kuvassa.
Samalla varmistaa liukutappien herkän liikkumisen.
Palojen pitää liikkua pienellä sormivoimalla asennettaessa koska käytössä palat vielä liikkuvat nahkeammin lian ja rusoteen vaikutuksesta. Käytännössä kaikkia jarrupaloja olen joutunut viilalla viimeistelemään.
Samoin liukutappien pitää olla hyvin herkkäliikkeiset.
Voiteluaineena tällä hetkellä parhaaksi havaittu CRC Brake Grease.
Itellä oli myös viimeksi mk4 mondeon palat niin tiukat ettei ne liikkuneet edes puhtaaksi hiotuissa pitimissä. Maalia oli niin paljon että esti liikkeen. Piti fiilata jokaisesta palasta pois maalit liikepinnoista. Olivat vielä ns parempaa premiumia.
Sama kokemus myös Bremboista ja Zimmermanneista, kaikkia on pitänyt viilata kun teräslevystä lävistämällä tehtyjen palojen purseet tekevät paloista liian isot.
Tavallaan hyväkin ettei ole liian pienet koska muuten sitä kilinää joutuisi kuuntelemaan jatkuvasti.
riikomi kirjoitti: ↑03 Touko 2024 07:18
Tässä vapun aikaan olen aihetta pohtinut, ja päätynyt seuraavaan:
Kitkapinta kuumentuessaan laajenee teräksistä taustalevyä enemmän. Koska vapaa laajeneminen on estetty (=pinta on kiinni taustalevyssä), kitkapinta vääntyy kaarelle ja samalla pakottaa taustankin taipumaan. Viiletessään kitkapinta suoristuu, mutta taustalevy on taipunut yli myötörajan. Niinpä kitkapinta pääsee irtoamaan päistään.
Itselläkin tuo siis tullut eteen - todennäköisimmin halpispalojen yhteydessä.
Lapsikin käsittää, ettei se kuluva huokoinen kitkapinta voi mitenkään laajentua lämmössä
enempää kuin täysi teräs, haloo..
Ei ainakaan kovin paljoa koska muutoinhan jarrut kovissa jatkuvissa jarrutuksissa laajenis niin paljon että nappais kohta kaikki pyörät jumiin,ennemmin niistä katoaa jarrutustehot kun tarpeeksi kuumiksi menevät.
riikomi kirjoitti: ↑03 Touko 2024 07:18
Tässä vapun aikaan olen aihetta pohtinut, ja päätynyt seuraavaan:
Kitkapinta kuumentuessaan laajenee teräksistä taustalevyä enemmän. Koska vapaa laajeneminen on estetty (=pinta on kiinni taustalevyssä), kitkapinta vääntyy kaarelle ja samalla pakottaa taustankin taipumaan. Viiletessään kitkapinta suoristuu, mutta taustalevy on taipunut yli myötörajan. Niinpä kitkapinta pääsee irtoamaan päistään.
Itselläkin tuo siis tullut eteen - todennäköisimmin halpispalojen yhteydessä.
Lapsikin käsittää, ettei se kuluva huokoinen kitkapinta voi mitenkään laajentua lämmössä
enempää kuin täysi teräs, haloo..
En tiedä mihin tietoon viitataan, että huokoinen ei voi mitenkään laajentua enempää kuin teräs (rauta). Mm.alumiini, kupari ja messinki laajentuvat lämmössä huomattavasti enemmän kuin rauta, polyeteenimuovista (tai PVC) tai vedestä puhumattakaan (ovatko nuo sitten huokoisempia kuin rauta?) - onneksi betonin laajentuminen on lähes saman kokoista kuin (harja)teräksen, muuten nykyrakentaminen olisi hankalaa.
Materiaalien lämpölaajeneminen on monimutkainen asia - onhan muoveja, jotka lämmetessään kutistuvat. Heitin ilmoille yhden ehdotuksen, joka omasta mielestäni saattaisi selittää todellisuuden.
En jaksa muistaa onko tämä 'tursas' kertaakaan tällä foorumilla pystynyt tuomaan jotain muita ihmisiä auttavaa vai onko hänen viestintänsä ollut pelkkää oman kyrpiintyneisyytensä vuodatusta? Toivotan hänelle mielenrauhaa ja terveyttä.
-15 Mondeo 1.6 TDCi M6 ECOnetic 5d
Lähinnä vaan kaipailin täydennystä aiempiin viesteihisi, mua ei häirinny noi pohdiskelut, mutta pääasia kai lienee että saadaan jotain ratkaisun tynkää ketjunaloittajalle, jos se löytyy vaan joltakin foorumilaiselta niin homma bueno. Se tietysti on ikävä ilmiö eri foorumeilla että yllättävän nollatiedoilla olevia käyttijiä uskotaan pelkästään hyvän kirjoitusasun vuoksi,vaikkei olisikaan käytännön kokemusta aiheesta/alalta, saattaa helposti käydä huonosti kun korjataan sitten autoa tai maalataan vaikkapa Mondeon lokari, kun asiantuntevalta vaikuttava nimimerkki oikein neuvoi 
