Jäädytysnesteet jäätyi, nyt häviää johonkin!
Jäädytysnesteet jäätyi, nyt häviää johonkin!
Mitä yleensä hajoaa kun jäähdytysnesteet jäätyvät? Näin pääsi käymään ja sen jälkeen nesteet ovat hävinneet hyvin nopeasti johonkin. Aina kun säiliön täyttää ja ajelee pari tuntia niin kaikki nesteet häviävät paisuntasäiliöstä. En ole havainnut mitään vuotoa, eli ei kuse alle ainakaan paikallaan ollessa.
Kansipahvi paskana?
Kansipahvi paskana?
Ei muutu hiovaksi, mutta voitelukyky on heikompi.petrim kirjoitti:Välttämättä ei mene öljyt ja nesteet sekaisin. Tarkistappa öljytikusta onko öljyt harmaata vaahtoa. Jos on harmaata älä aja, neste/öljy ei hyväksi, 'hiovaa' ja männänrenkaat voi joutua vaihtamaan.
Ensimmäisenä vaaravyöhykkeessä ovat laakerit.
Joissain moottoreissa vesipumppu painaa vettä jäähdyttimeen sellaisella voimalla, että nestepinta nousee selkeästi kierrosten mukaan.petrim kirjoitti: Itse tarkistaisin helpoiten siten, että kun kone on kylmä, niin jäähdytyskorkki auki ja kone käyntiin, jos nesteen pinta alkaa nousta melkein heti selvästi ylemmäs ja jopa työntyy ulos täyttökorkista, niin painetta järjestelmässä ja kansipahvi vuotaa/kansi halki. Myös kuplia (pakokaasua) tulee nestesäiliöön. (varmin)
Toisaalta, kylmässä koneessa kiinni oleva termostaatti voi pidätellä kuplia pitkäänkin, eli sekään ei ole kovin varma tapa.
Jos nesteet ovat laimeita ja niiden sekaan on vain lisätty vahvempaa, saatta lämmityskennossa olla vanhaa seosta, mikä on yhä hyhmänä tms..petrim kirjoitti: Toinen konsti on, että pidät korkin kiinni ja annat kylmän moottorin käydä tyhjäkäynnillä. Älä aja, vain tyhjäkäyntiä. Annat koneen lämmetä ja testaat sisällä puhaltaako normaalisti lämmityslaitteesta lämmintä ilmaa. Jos puhaltaa vain kylmää voi arvella, että lämmityslaitteen kennossa ei kierrä neste, vaan siellä on ilmaa. (ei välttämättä niin varma todeta)
Tai jos on keittänyt eikä ole ilmattu sen jälkeen, saattaa ilma olla vanhaa perua.Ei varma tapa tämäkään.
Pakkasella kone kuin kone höyryää. Imelä tuoksu on kohtalaisen varma merkki pakkasnesteen pääsystä palotilaan.petrim kirjoitti: Kolmas konsti on, että katsoo lämpimän koneen pakoputkesta, millaista höyryä sieltä tulee. Jos höyryä tulee reilusti (enemmän mitä normaalisti/muista autoista samalla ilmalla), niin neste/vesi palaa palotilassa. Myös höyryn/pakokaasun tuoksu on "makea" eli haisee vähän sokeriselle/nesteelle, siis silloin kun koneessa on myös nestettä eikä pelkkää vettä. Tässä on hyvä, että kaveri on kaasuttelemassa. (kohtalaisen helppo todeta).
Ja tulee kovalla paineella!petrim kirjoitti:Varo höyry on polttavaa.
Kerran näin huoltiksella, kun keittävästä Fiatista avattiin jäähdyttimen korkki. Korkki ja melkoinen määrä nestettä lensi katoksen kattoon, mistä epämääräisen rusertavaa (ruosteista) nestettä tippui vielä minuutteja Fiatin lähdettyä paikalta. Kuski kaatoi kylmän rauhallisesti pihalla olleesta kannusta jäähileistä vettä syylärin täyteen ja jatkoi matkaa. No, rikkihän se oli jo ennestään...
En tarkoittanut vääräksi väittää, vaan pientä täsmennystä/täydennystä.
Sitä tuossa halusinkin korostaa, että yksi oire tai sen puuttuminen ei välttämättä kerro juuri mitään.
Nestepinnan noususta vielä sen verran, että toisinaan se nestepinta tosiaan nousee siinä vaiheessa, kun kone lähtee käymään, siis heti ja tyhjäkäynnillä. Se ei siis välttämättä ole oire vuotavasta kannesta tai tiivisteestä, sama ilmiö tulee joillain moottoreilla myös kierroksia lisättäessä.
Niin ja erikseen vielä huomautan siitä useimmille itsestään selvästä asiasta, että nämä siis nimenomaan jäähdyttäjän korkista katsottuna. Erillisen paisuntasäiliön korkin alta ei näy mitään (mistä voisi päätellä jotain).
Tai no, näkyy kun tarpeeksi vuotaa ja nimenomaan vesitilaan. Viimeksi kun kansipahvivika iski, alkoi ensin lämppäristä tulla kylmää, sitten alkoi lämpömittari nousta ja siinä vaiheessa paisuntasäiliö olikin jo piripintaan täynnä. Kippasin paisuntasäiliön sisällön jäähdyttäjään loppujen lopuksi puolentusinaa kertaa lopulla reilun kymmenen kilometrin matkalla (joo, ykköset päällä ja pirullinen kiire) ja vielä pari kertaa matkalla pajalle.
Aikanaan oli huoltoasemilla sellaisia haistelijoita ts. lasihässäkkä, mihin laitettiin jotain litkua (indikaattori) ja kumitulpalla jäähdyttäjän korkin tilalle. Annettiin käydä vähän aikaa ja jos litkun väri muuttui, oli pakokaasua syylärissä. En tiedä onko noita enää käytössä.
Mulla on yhden huoltiksen roskiksesta pelastettuna tuollainen setti, mutta eipä taida yli kymmenvuotiaat litkut enää olla kovin luotettavia.
Niinikään aikanaan Mallasjuomalla oli käytössä ilmajäähdytteisiä pakettivolkkareita. Niissä esiintyi tiettynä syksynä paljon moottoririkkoja, nimenomaan laakerivaurioita. Homma paljastui sabotaasiksi, kun öljyn seasta löytyi jäähdytinnestettä. (<-amatöörisabotööri)
Kuin myös.petrim kirjoitti:Itse käyttäisin diagnoosin teossa kaikkia näitä yhdessä.
Sitä tuossa halusinkin korostaa, että yksi oire tai sen puuttuminen ei välttämättä kerro juuri mitään.
Nestepinnan noususta vielä sen verran, että toisinaan se nestepinta tosiaan nousee siinä vaiheessa, kun kone lähtee käymään, siis heti ja tyhjäkäynnillä. Se ei siis välttämättä ole oire vuotavasta kannesta tai tiivisteestä, sama ilmiö tulee joillain moottoreilla myös kierroksia lisättäessä.
Niin ja erikseen vielä huomautan siitä useimmille itsestään selvästä asiasta, että nämä siis nimenomaan jäähdyttäjän korkista katsottuna. Erillisen paisuntasäiliön korkin alta ei näy mitään (mistä voisi päätellä jotain).
Tai no, näkyy kun tarpeeksi vuotaa ja nimenomaan vesitilaan. Viimeksi kun kansipahvivika iski, alkoi ensin lämppäristä tulla kylmää, sitten alkoi lämpömittari nousta ja siinä vaiheessa paisuntasäiliö olikin jo piripintaan täynnä. Kippasin paisuntasäiliön sisällön jäähdyttäjään loppujen lopuksi puolentusinaa kertaa lopulla reilun kymmenen kilometrin matkalla (joo, ykköset päällä ja pirullinen kiire) ja vielä pari kertaa matkalla pajalle.
Aikanaan oli huoltoasemilla sellaisia haistelijoita ts. lasihässäkkä, mihin laitettiin jotain litkua (indikaattori) ja kumitulpalla jäähdyttäjän korkin tilalle. Annettiin käydä vähän aikaa ja jos litkun väri muuttui, oli pakokaasua syylärissä. En tiedä onko noita enää käytössä.
Mulla on yhden huoltiksen roskiksesta pelastettuna tuollainen setti, mutta eipä taida yli kymmenvuotiaat litkut enää olla kovin luotettavia.
Niinikään aikanaan Mallasjuomalla oli käytössä ilmajäähdytteisiä pakettivolkkareita. Niissä esiintyi tiettynä syksynä paljon moottoririkkoja, nimenomaan laakerivaurioita. Homma paljastui sabotaasiksi, kun öljyn seasta löytyi jäähdytinnestettä. (<-amatöörisabotööri)
Jep, juuri tätä tarkoitin.petrim kirjoitti:Mielestäni Jukka T tarkoittaa tuossa yläpuolisessa kirjoituksessaan ulkopuolista paisuntasäiliötä (kuten esim. -92 Primeroissa). Eli on normaali jäähdytin, jonka yläosassa painekorkki. Sitten erillinen/ulkoinen paisuntasäiliö (esim. Amazonissa tätä ulkoista säiliötä ei ollut ollenkaan, vaan ruikki mahdolliset ylimääräiset nesteet maahan letkun kautta), joka ei ole samassa paineistutussa järjestelmässä lohkon vesikanavien kanssa. Tällaisesta erillisestä/ulkoisesta säiliöstä noita oireita ei näe, vaan on avattava syylärin korkki ja katsottava siitä.
Nykyään kun jäähdytysjärjestelmän yläsäiliö enää harvoin on siinä jäähdyttäjän päällä, vaan aika usein jossain aivan muualla, ohuen letkun päässä, on toisilla ollut sekaannusta paisuntasäiliön (painekorkki jäähdyttäjässä, säiliössä vain pölysuoja) ja yläsäiliön (painekorkki vain säiliössä, jäähdyttäjässä avattavaa ei korkkia) välillä.
Jep, kokemuksia minullakin. Autot on erilaisia

Menee jo pahasti OT:ksi ja pilkun halkomiseksi, mutta menköön kun kerran aloitin.
Toinen mikä tulee mieleen, että vesihän nostaa puristussuhdetta, jospa ne vaan joutuivat liian koville (syystä tai toisesta) ja antautuivat?
Sitten vielä kolmas mahdollinen syy, että on vaan sattunut valmistusvirhe männänrengastehtaalla.
...kunhan tuumailen, syiden pohtiminen on aina jännää, etenkin jos varmuutta ei voi saada

Kun kirjoitat, että "löystyneet/menettäneet kimmoisuuttaan" niin mulle tulee mieleen, että ovat käyneet liian kuumana ja menettäneet ominaisuutensa.petrim kirjoitti:Kerran ajelin jäähdytinneste-öljyillä (huomaamatta) ja sen jälkeen 20tkm ajettu 2,1:ksi porattu Volvon B20 kone alkoi viemään öljyä. Syynä, että männänrenkaat ja öljyrenkaat olivat löystyneet / menettäneet kimmoisuutensa. Samoin toki laakeritkin vaarassa, mutta multa meni ne männänrenkaat nopeammin vaihtokuntoon ja samat laakerit on edelleen koneessa.
Toinen mikä tulee mieleen, että vesihän nostaa puristussuhdetta, jospa ne vaan joutuivat liian koville (syystä tai toisesta) ja antautuivat?
Sitten vielä kolmas mahdollinen syy, että on vaan sattunut valmistusvirhe männänrengastehtaalla.
...kunhan tuumailen, syiden pohtiminen on aina jännää, etenkin jos varmuutta ei voi saada

Nestehän voi hävitä vain joko ulos tai sisälle koneeseen. Ulkoisen vuodon kyllä huomaa auton alta jollei se ole aivan mitätön, tai LÄMPPÄRIN KENNO voi vuotaa sinne sisälle autoon, jonka huomannee kyllä glykolin hajusta ja lasien huurtumistaipumuksesta. Jos vuoto on oneen sisäinen, voisihan tuo periaatteessa suoraan pakokanavaankin vuotaa (jolloin sitä on todella vaikea havaita) mutta todennäköisempi on joko sylinteriin taikka öljytilaan, ensimmäisen huomaa epätasaisesta käynnistä heti starttauksen jälkeen (jollei joku muu vika ole aiheuttanut sitä), ja jälkimmäisen kyllä melko pian öljykorkissa olevasta töhnästä. Kuitenkin, jos kone pääsee jäätymään niin pakkasproput tulevat kyllä ulos ja lohkon /kannen halkeaminen tapahtuu vasta siinä vaiheessa. Mikäli proput ovat paikallaan, on neste ollut pakkaskestoltaan niin huonoa että on mennyt hyhmään/kiinteäksikin mutta sen verran glykolia on kuitenkin ollut ettei merkittävää laajenemista ole tapahtunut. Tässä tapauksessa voi pettää herkin paikka elikkä jäähdyttimen taikka lämppärin kennosto. Kansipahvi ei yleensä mene vaikka kone jäätyisi kunnollakin.