Mitä merkitystä suuttimien ohmimäärällä on?
esim jos on ohmi suuttimella 16 niin voiko laittaa pienemmällä ohmi määrällä oleva suutin tai vastaavasti isommalla ohmimäärällä?
Suuttimien ohmit
Suuttimien Ohmi määrä kertoo suuttimen käämin resistanssin, eli vastuksen (Itse asiassa en ole varma ilmoitetaanko noille resistanssi, vai impedanssi, joka siis liittyy vaihtovirtaan.). Suutinhan toimii perjaatteessa samalla tavalla kuin solenoidi, eli siinä on käämi, johon ajetaan virta, jonka seurauksena muodostuu magneettikenttä, jolla suutin avataan.
Yksi klassisia sähkölakeja on U = IR, missä U on jännite, I virta ja R resistanssi. Tuo voidaan kääntää muotoon: I = U/R, kun U ja R tiedetään, voidaan laskea piirin läpi kulkeva virta.
Jos nyt otetaan vaikka suutin, jonka resistanssi on 12 Ohm ja auton sähköjärjestelmä, joka nimellis jännitteeltään on 12V, saadaan virraksi, jonka suutin auki tilassa kuluttaa, tasan 1 Ampeeri ja edelleen P = UI kaavasta tehoksi 12 W.
Nyt jos laitat matalavastuksisen suuttimen, esim. R = 2 Ohm, vastaavat arvot ovat kuusin kertaiset, eli 6 A ja 72 W. Tuo aiheuttaa siis merkittävän kuormituslisän suuttimia ohjaavaan laitteistoon! Eli et siis suoraan voi laittaa matalavastuksisia suuttimia, elei systeemi osaa niitä ajaa.
En osaa sanoa mitä tapahtuu, jos laitat vastukset sarjaan suuttimen kanssa. Jos suutin on suunniteltu käyttämään 12 V jännitettä ja siis aukeaa tuolla 6 A virralla, niin silloin se ei aukea ainakaan kunnolla, jos sillä on esivastus.
Yksi tapa olisi laittaa jokaiselle piirille ajuripiirit, eli laittaa esim. 10A virtaa antavat transistorit jokaiselle suuttimelle ja ohjata niitä sitten alkuperäisillä singnaaleilla.
Yksi klassisia sähkölakeja on U = IR, missä U on jännite, I virta ja R resistanssi. Tuo voidaan kääntää muotoon: I = U/R, kun U ja R tiedetään, voidaan laskea piirin läpi kulkeva virta.
Jos nyt otetaan vaikka suutin, jonka resistanssi on 12 Ohm ja auton sähköjärjestelmä, joka nimellis jännitteeltään on 12V, saadaan virraksi, jonka suutin auki tilassa kuluttaa, tasan 1 Ampeeri ja edelleen P = UI kaavasta tehoksi 12 W.
Nyt jos laitat matalavastuksisen suuttimen, esim. R = 2 Ohm, vastaavat arvot ovat kuusin kertaiset, eli 6 A ja 72 W. Tuo aiheuttaa siis merkittävän kuormituslisän suuttimia ohjaavaan laitteistoon! Eli et siis suoraan voi laittaa matalavastuksisia suuttimia, elei systeemi osaa niitä ajaa.
En osaa sanoa mitä tapahtuu, jos laitat vastukset sarjaan suuttimen kanssa. Jos suutin on suunniteltu käyttämään 12 V jännitettä ja siis aukeaa tuolla 6 A virralla, niin silloin se ei aukea ainakaan kunnolla, jos sillä on esivastus.
Yksi tapa olisi laittaa jokaiselle piirille ajuripiirit, eli laittaa esim. 10A virtaa antavat transistorit jokaiselle suuttimelle ja ohjata niitä sitten alkuperäisillä singnaaleilla.
Ei toi impedanssi mitenkään viahtovirtaan oo kytköksissä vaan nimenomaan sillä ilmoitetaan kelan vastus. Eli induktiivinen vastus.
Kun taas resistanssi on resistiivisen vastuksen suure.
Joo kyllä noi mataohmiset vaatii kai ihan oman boksinsa kun luin yhestä paikasta, että niille annetaan ensin 4-6A virtaa ja joka sitten tiputetaan vähitellen n.2A.
Kun taas resistanssi on resistiivisen vastuksen suure.
Joo kyllä noi mataohmiset vaatii kai ihan oman boksinsa kun luin yhestä paikasta, että niille annetaan ensin 4-6A virtaa ja joka sitten tiputetaan vähitellen n.2A.
Sprinter 319 -15, s400 hybrid -10, Mustang GT cabr. -96
Tuota noin. Impedanssi on reaktanssin ja resistanssin "summa". Reaktanssi puolestaan muodotuu induktanssista ja kapasitanssista. Impedanssi on nimenomaan "vaihtovirtavastus". Tasavirran mielessä kapasitanssilla ja indukltanssilla ei ole merkitystä.TeRoK kirjoitti:Ei toi impedanssi mitenkään viahtovirtaan oo kytköksissä vaan nimenomaan sillä ilmoitetaan kelan vastus. Eli induktiivinen vastus.
Kun taas resistanssi on resistiivisen vastuksen suure.
Impedanssin itseisarvon |Z| voi laskea SQRT(R^2 + X^2). Normaalisti impedanssi on kompleksiarvoinen, eli sillä on itseisarvo ja vaihekulma, joka kuvaa kapasitanssin ja impedanssin suhdetta.
Kelalla on tosiaan impedanssi, mutta tasavirtaa käytettäessä merkittävä suure on kelan resistanssi, joka muodustuu käämilangan resistanssita.
Tosin kun kelaan kytketään jännite ja samaten suljettaessa se, impedanssilla on merkitystä liittyen induktiovirtaan, mutta se ei vaikuta silloin kun jännite on vakio, eli suuttimen ollessa auki.
Tarkennetaan nyt vielä itse vähän, kun oli ainakin pari selkeää virhettä.
Tuossa pitäisi siis lopussa lukea induktanssi, ei impedanssi.kompleksiarvoinen, eli sillä on itseisarvo ja vaihekulma, joka kuvaa kapasitanssin ja impedanssin
Ja jännitehän on "vakio", mutta virta muuttuu juuri sen induktion vaikutuksesta, kun kytkettäessä inmduktio virta vastustaa ja katkaistaessa pyrkii pitämään virtaa yllä.Tosin kun kelaan kytketään jännite ja samaten suljettaessa se, impedanssilla on merkitystä liittyen induktiovirtaan, mutta se ei vaikuta silloin kun jännite on vakio, eli suuttimen ollessa auki.
Uppista juu. Nyt meni meikäläisellä tosiaan induktanssit ja impedanssit sekasin 
Eli tossa ekassa tarkotin tosiaan induktanssia, mutta sähän tosiaan puhuitkin kokoajan impedanssista
Mutta tosiaan niin ne matalaohmiset saattaa kyllä vaatia sen oman boksinsa jossa tota niille tulevaa virtaa säädellään.
Eli tossa ekassa tarkotin tosiaan induktanssia, mutta sähän tosiaan puhuitkin kokoajan impedanssista
Mutta tosiaan niin ne matalaohmiset saattaa kyllä vaatia sen oman boksinsa jossa tota niille tulevaa virtaa säädellään.
Sprinter 319 -15, s400 hybrid -10, Mustang GT cabr. -96
Jep. Esim. Megasquirt osaa ajaa molempia, tosin pieniohmisia ei yhtämontaa. (Näin muistelisin.)JesseT kirjoitti:Siis mitään tyhjentävää vastausta ei voi antaa, ellei tiedetä mihin ecuun olet noita törkkäämässä. Äkkisältään kuulosta kuitenkin huonolta idealta.
Veikkaisin kuitenkin, että jos vakio boksista on kyse ja se käyttää suurempi resistanssisia, niin savu nousee.