Ford-Club Finland

kuinka paksua peltiä kannattaisi ostaa, kun pitäs tuplille(dellorto dhla 40) saada painekotelo kyhättyä??!! siis alumiinipeltiä!

Ite tein 5mm tavarasta (alu), helppo hitsata paksumpaa ja eipä ainakaan mee lyttyyn.

haluaisitko antaa sun painekotelon mitat?! mul on kaveri joka osaa hitsata alumiinia, ni se voi sellasen tehä mulle! mul on 40mm tupla delsut..!!

Ite tein lortoille painekotelon 3 millisestä.
Ei ole ihan niin hankalaa muotoiltavaa ja kuitenkin kestää.
Kaasareita vasten tulevan tason tein 10mm alumiinista, niin siitä sai sitten ottaa reilun oikasulastun.
Paksuun kaasareita tulevaan tasoon pystyy samalla vingutteleen hieman virtausystävällisempiä muotoja

Kuva kotelosta, taso oikaisematta vielä http://www.tvracing.net/images/Kotelo.JPG

Kuinkas muuten olette ratkaissee kiidytyssuppiloiden (vai miksi kutsutaankaan) kiinnitysen vai onko ollenkaan ja paljonko pitäisi jäädä suppilon ja seinän väliin vähintään rakoa

Kiihdytys-suppiloita mitä kaasuttimiin on ylesesti saatavilla, ei tuon tyyppiseen painekoteloon (mikä minulla on) saa laitettua koska suppilot on niin suuria ulkoisilta mitoiltaan ettei painekotelossa ole riittävän suurta ahtoputkea jonka kautta suppilot saisi sisään tungettua.

Mutta jos tekee avattavan painekotelon kannen niin silloinhan suppilot voi laittaa kaasuttimien laipanreikiin joihin painekotelokin tulee kiinni.

Tuollaisessa ruisku imusarjassa olen tehnyt imutorven kanavan jatkeeksi ja painekotelon torvien päälle. http://www.tvracing.net/images/IMG%202imusarja.jpg

Painekotelon seinän etäisyyttä kiihdytyssuppiloon olen pitänyt vähintään sen sisähalkaisian verran esim. 40mm kaasareilla vähintään se 40mm.

Mutta cossussa taitaa kihdytyssuppilot olla lähempänä painekotelon seinää, kuin suppilon sisähalkaisia.

Niin mikäs hyöty näistä painekoteloista oikeastaan on?

late kirjoitti:Niin mikäs hyöty näistä painekoteloista oikeastaan on?

tarpeellinen vekotin kaasariautoa turbotettaessa

Juu,sen varta mäkin oon ymmärtäny et turbo autoihin,Mutta miksi?mitä hyötyä siitä on?

Ei sitä taida oikein muuten järkevästi saada sitä painetta jaettua kaasareille.

Edit: Jossain näin, että nuo imusuppilot oli toteutettu niin, että paksuun pohjalevyyn oli vain hitsattu reiän ympärille puoliympyrä.

late kirjoitti:Juu,sen varta mäkin oon ymmärtäny et turbo autoihin,Mutta miksi?mitä hyötyä siitä on?

Niin.. turbostahan lähtee vain yksi putki, ja kaasareissa on yhteensä 4 reikää mihin painetta pitäis lykätä.
Hyvällä painekotelolla saadaan tasainen yhtäsuuri virtaus kaikille 4:lle kurkuille.

Bootsi kirjoitti: Niin.. turbostahan lähtee vain yksi putki, ja kaasareissa on yhteensä 4 reikää mihin painetta pitäis lykätä.
Hyvällä painekotelolla saadaan tasainen yhtäsuuri virtaus kaikille 4:lle kurkuille.

Esim. Sarlin racingin escossa on ollut jossain vaiheessa testattavana erimallisia painekoteloita ja jokaiselle sylinterille ollut oma lambda-anturi niin seokset ovat olleet pytyissä aivan erillaisia joillain painekoteloilla.

Bootsi kirjoitti: Niin.. turbostahan lähtee vain yksi putki, ja kaasareissa on yhteensä 4 reikää mihin painetta pitäis lykätä.
Hyvällä painekotelolla saadaan tasainen yhtäsuuri virtaus kaikille 4:lle kurkuille.

Tätä "kaikille yhtäsuuri virtaus" olen joskus tuolla imusarjalla hakenut.
Ja koettanut välttää purkauslaajenemisen tuottamia virtaushäviöitä.
http://www.tvracing.net/images/viikki2.jpg

TVR kirjoitti: Tätä "kaikille yhtäsuuri virtaus" olen joskus tuolla imusarjalla hakenut.
Ja koettanut välttää purkauslaajenemisen tuottamia virtaushäviöitä.
http://www.tvracing.net/images/viikki2.jpg

nätti konehuone 8) mites ton mallinen imusarja toimi,eli tarkotan juur noita seoksia eri sylintereissä.

TVR kirjoitti: Tätä "kaikille yhtäsuuri virtaus" olen joskus tuolla imusarjalla hakenut.
Ja koettanut välttää purkauslaajenemisen tuottamia virtaushäviöitä.
http://www.tvracing.net/images/viikki2.jpg

paljoko timppa tolla tekniikalla esco meni pätkän kovimmillaan?

Ei oo tullu pyttykohtasia seos eroja mitattua kun ei oo niin hyviä vehkeitä tullu hommattua. Hestec on ja mahollisuus mitata kaikkien sylinterien pakolämpöä, mutta tarttis ostaa kolmeen primääreihin vaan anturit. Yksi ehjä on ja 3 rikkinäistä. Tuntuvat olevan aika herkiä hajoon ton malliset anturit kun mulla on.
Seoksiahan sais mitattuu kun laittas lamdat kaikkiin. Tiedonkeruu paikkoja kyllä riittäs, mutta ei oo mahollisuutta muuttaa niitä sylinterikohtasia seoksia jos niissä on heittoo.
Eli jääny senkintakia laittamatta kun tieto tuo tuskaa

Imusarjan toimivuudesta ei oo muuta todistetta kun 9.69sec 217kmh varttimailin suoritus.

ok.no tuntuu sit esko potkivan kivasti 8) millaset ahdot ja tehot jos saa kysyä

No niin,Tuo Bootsin selvitys kertoi aikas paljon.

turbiiniriesa kirjoitti:ok.no tuntuu sit esko potkivan kivasti 8) millaset ahdot ja tehot jos saa kysyä

Suorituksissa kokonais massa kuljettajan kanssa 1111kg.

Paras varttimailin aika 9,69 sec/217kmh.

Paras loppunopeus varttimaililla 230 kmh/10.5 sec.

Ajan perusteella laskettu teho on 630hv.

Loppunopeuden perusteella laskettu 689hv.

Luotetavaa dynolappua ei oo kun 0,8 bar paineella 314hv.

Nuo suoritukset ajettu 2.0 bar paineella.

TVR kirjoitti: ei oo kun 0,8 bar paineella 314hv.

Toi riittäis mulle katu kippoon ihan hyvin. 8)

TVR kirjoitti:
Suorituksissa kokonais massa kuljettajan kanssa 1111kg.

Paras varttimailin aika 9,69 sec/217kmh.

Paras loppunopeus varttimaililla 230 kmh/10.5 sec.

Ajan perusteella laskettu teho on 630hv.

Loppunopeuden perusteella laskettu 689hv.

Luotetavaa dynolappua ei oo kun 0,8 bar paineella 314hv.

Nuo suoritukset ajettu 2.0 bar paineella.

ok.nää on juur niitä laitteita joita todella arvostan 8) toki eihän näistä koskaan tiedä koska poksahtaa,mutta ei tiedä paljo laimeemmistakaan koneista.ja jos kone tehty kaikkien oppien mukaan,niin kestääkin loppujen lopuksi olosuhteisiin nähden yllättävän hyvin

missäs kauden ekat kisat,olisko vaikka alastarolla>vois oikeen tulla livenä katsoon kunnon peliä

TVR kirjoitti:
Suorituksissa kokonais massa kuljettajan kanssa 1111kg.

Paras varttimailin aika 9,69 sec/217kmh.

Paras loppunopeus varttimaililla 230 kmh/10.5 sec.

Ajan perusteella laskettu teho on 630hv.

Loppunopeuden perusteella laskettu 689hv.

Luotetavaa dynolappua ei oo kun 0,8 bar paineella 314hv.

Nuo suoritukset ajettu 2.0 bar paineella.

Minkäslainen nokka siellä on ? Vakiolla piti laittaa melkein kaksinkertainen että sai samat lukemat.Vääntö sitten pysyikin alhaalla hyvänä ja 4000-6300 +400Nm

turbiiniriesa kirjoitti:ok.nää on juur niitä laitteita joita todella arvostan 8) toki eihän näistä koskaan tiedä koska poksahtaa,mutta ei tiedä paljo laimeemmistakaan koneista.ja jos kone tehty kaikkien oppien mukaan,niin kestääkin loppujen lopuksi olosuhteisiin nähden yllättävän hyvin

Ja sitten kun poksahtaa niin katu harrastajat saa hyviä osia halvalla.
"TRV" hyvät männät tuntuvat olevan.

Cranen rullakeppi, asteita reilu 300 ja nostoo pikkasen päälle 15mm.

TVR kirjoitti:Cranen rullakeppi, asteita reilu 300 ja nostoo pikkasen päälle 15mm.

siinähän melkonen turbonokka,tuleeko tollasella nokalla seoksen"läpipuhallusta"mikä se hieno sana nyt olikaa(jos imu-ja pakovenat yhtä aikaa auki),toki hyvällä turbonokalla ei välttämättä,mutta ku noin järee...

Taitaa tuolla nokalla kiekua "hieman" pitemmälle kun mun 6300 (rajoittaja,p-kele...),vaikka varaa olisi vedellä päälle 7000 huoletta.Samaan kohtaan loppuun käyränylös meno.