Sierran 1.6i clx CVH käyntiongelmista selkävoitto?
Lähetetty: 26 Huhti 2006 11:48
Auto on farmarimallinen, valmistettu lokakuussa -90, 1,6 litrainen yksipisteruisku, ajettu reilut 120 tkm.
Uudesta asti autossa oli tyhjäkäyntiongelma, josta jo takuuaikana valitettiin. Tällöin ongelmana oli sammuminen kesken tyhjäkäynnin esim. liikennevaloissa (kone lämmin). Käyntiinlähtö onnistui kuitenkin yleensä heti uudelleen startatessa mutta joskus piti odottaakin jonkun aikaa.
Viasta kerrottiin heti jo takuuaikana Lohjalla mutta vikapaikkaa ei löytynyt. Myöhemmin vuosien varrella autoa käytettiin huolloissa neljässä eri Ford-liikkeessä Tammisaaressa, Lohjalla kahdessa paikkaa ja Stockmann-Autossa Pitäjänmäessä. Happitunnistin vaihdettiin ensin, sitten myöhemmin käyntinopeusanturi. Muutama vuosi myöhemmin uusittiin lisäksi tyhjäkäyntiventtiili, kaikki siis omistajan laskuun alusta alkaen.
Vika ei kokonaan poistunut, ja sammui kesken ajonkin joskus, mutta lähti kuitenkin ainakin puolentunnin odottelun jälkeen taas käyntiin. Polttoaineen määrällä tankissa ei ollut vaikutusta, vaikka sitäkin Ford-liikkeessä ehdotettiin mahdolliseksi syyksi. Hellesää, sadeilma, kostean yön jälkeinen aamu, kova pakkanen, kaikkia näitä epäiltiin, mutta yksi toisensa jälkeen pois sulkeutuivat.
Vuonna 2002 moottori sammui yllättäen ensi kertaa kesken ajon niin, ettei se enää käynnistynyt. Sen jälkeen autoon uusittiin palanut ruiskuyksikkö Ford-liikkeessä Lohjan Tyninharjulla, (todennäköisesti jokin anturikin).
Vuotta myöhemmin auto sammahti kesken moottoritieajon. Syyksi paljastui (Ford-liikkeessä Lohjan Muijalassa) poikki mennyt sähköjohto ruiskuyksikön tuntumassa.
Elokuussa 2004 auto jätti taas moottoritielle. Vikaa haettiin melkein kaksi kuukautta (kohtuuhinnalla) Hyvinkään Ford-liikkeessä, diagnoositesteri ilmaisi vikaa olevan, muttei paikallistanut vikaa tarkemmin. Auton moottorinohjaukseen vaihdettiin jokin anturi, mutta heti seuraavana päivänä moottori lakkasi käymästä juuri pois haettaessa, onneksi vielä korjaamon pihalla. Jokin hapettunut johtoliitos konehuoneen puolella osoittautuikin sitten syypääksi, minkä kunnostamisen jälkeen moottori taas kävi.
Heti joulun jälkeen 2004 yllättäen yön yli pihalla pikku pakkasessa seisottuaan auto hörähti käyntiin mutta vain pariksi sekunniksi. Tämän jälkeen vallitsi syvä hiljaisuus. Starttasi kyllä terhakkaasti muttei käynnistynyt. Tällä kertaa autoa ei hinattu korjaamolle vaan päätin itse tutustua autoon, joka appiukolta oli nyt peritty.
Muutaman kuukauden seisottuaan ja pakkasten mentyä ohi moottori käynnistyi, kun lumiharjalla kolautin tiettyyn releeseen sulakerasiassa (siis lämmityslaitteen puhallin hörähti päälle, ja sitten moottorikin, kun startattiin). Kyseinen ruiskuohjaukseen liittyvä punainen rele uusittiin, ja kone kävi nätisti puolisen vuotta.
Koko seuraavan syksyn auto temppuili siten, että noin kerran kuukaudessa ei meinannut lähteä käyntiin. Tilanteen laukaisi se, kun irrotin ilmanpuhdistimen alapuolelta huohotinletkun tai viimeistään se, että irrotin koko ilmanpuhdistimen. Tästä syystä vaihdoin uuden huohotusventtiilin ilmanpuhdistinkoteloon. Varmuuden vuoksi uusin myös sulakerasiassa olevan ruskean, sytytyksen ohjaukseen liittyvän releen.
Juuri, kun luulimme jo käyntiongelmien jättäneen auton, marraskuussa 2005 moottori yllättäen sammui tasoristeysylityksen jälkeen (tärinä?), eikä lähtenyt käyntiin vaikka liikutteli ja lumiharjalla kokeili paikkoja tai ilmanpuhdistin koteloineen irrotettiin. Auto hinattiin tällä kertaa taas kotipihalle odottamaan inspiraatiota.
Alkukevään ensimmäiset säteet ja nollakeli saivat taas liikkeelle pihatöihin, siis yrittämään käynnistystä. Koska polttoaine ei haissut nenään, päätin reipashenkisesti tiputtaa bensaa pullosta kaasarin näköiseen ruiskuyksikköön samalla, kun startataan. Panin vielä kädenkin ruiskun päälle, kun ei heti startannut vieläkään. Johan lähti käymään, ja pysyi käynnissä!
llmojen uudestaan kylmettyä moottori silloin tällöin nykäisi ajon aikana (pakkanen sittenkin?). Sitten alkoivat käynnistysvaikeudet. Kone lähti käyntiin mutta noin 15 sekuntia käytyään sammui, eikä aina lähtenyt heti käyntiin uudestaan. Päivä päivältä käynnistyminen vaikeutui, kunnes autolla ei enää yritettykään ajaa.
Aloin lukea Ford Clubin keskustelupalstaa ja sieltä saaduista vinkeistä motivoiduin taas etsimään vikaa, tällä kertaa mm. sulakerasiasta, mutta kun sain sen esiin kaivetuksi, kaikki näytti ihan kunnossa olevalta, sillä eihän siellä ole yhtään juotettua liitosta. Kolarikatkaisija ja polttoainepumppu toimivat myös, kuten pitääkin. Uuden viivästysreleen ohjausyksikön yhteyteen uusin, mutta turhaan.
Vasta tämän jälkeen päätin kokeilla taas käynnistystä bensapullolla. Vedin kiinteän starttijohdon konehuoneeseen, jolloin saatoin hallita tilanteen entistä paremmin. Otin ilmanpuhdistimen pois ja kokeilin ensin startatessa vain peittää kämmenellä ruiskuyksikköä, mutta ei auttanut. Panin kokonaan kämmenen päälle ja yllättäen kone lähti käyntiin! Hetken käytyään irrotin käden, jolloin kone sammui heti. Kämmen päälle kunnolla ja startilla lähti taas heti käymään. Panin kierroksia kovemmiksi ja samalla liu’utin kämmentä ohjaamoon päin, jolloin kone ei sammunutkaan. Luulin jo, että kone käy kovilla kierroksilla kokonaan ilman apuja ja nostin kämmenen ruiskun viereltä pois, jolloin kone sammui heti. Tässä vaiheessa hoksasin, että olin hanskakädelläni painanut myös ruiskun johtimia huomaamattani. Kokeilu varmisti asian, nimittäin sen, että vika ei ollut johtimissakaan, vaan johtimien ja ruiskuyksikön pikaliittimessä!!!!!!!!!!! Yleismittarilla kokeillessa osoitin näytti välillä nollaa, välillä 10.7 V (akun navoissa 11,6 V), kun johdosta taivutteli.
Tämä yksipisteruiskun pikaliitin voisi mielestäni olla parempikin. Liittimen paikoillaan pysyminen on kyllä varmistettu kynsin mutta kumieristeen sisällä olevat metalliset avonaiset jousihylsyt, jotka sähkön johtavat ruiskun pistokkeisiin, ovat liian heppoisesta aineesta tehdyt, ja ovat siksi tulleet väljiksi joko normaalikäytössä tai useiden vianetsintäoperaatioiden seurauksena.
Uutta liitintä en Ford-liikkeestä ostanut, koska olisi pitänyt ostaa samalla koko konehuoneen johtosarja. Tein virityksen, joka on alkuperäistäkin parempi. Liittiminä käytin moottoripyörän ruuvikiristeisiä vaijerinippeleitä, joihin juotin uudet sähköjohdot. Mainitut ruuvit varmistin kemiallisesti aukeamista vastaan, ettei syty myöhemmin tulipaloa.
Uudesta asti autossa oli tyhjäkäyntiongelma, josta jo takuuaikana valitettiin. Tällöin ongelmana oli sammuminen kesken tyhjäkäynnin esim. liikennevaloissa (kone lämmin). Käyntiinlähtö onnistui kuitenkin yleensä heti uudelleen startatessa mutta joskus piti odottaakin jonkun aikaa.
Viasta kerrottiin heti jo takuuaikana Lohjalla mutta vikapaikkaa ei löytynyt. Myöhemmin vuosien varrella autoa käytettiin huolloissa neljässä eri Ford-liikkeessä Tammisaaressa, Lohjalla kahdessa paikkaa ja Stockmann-Autossa Pitäjänmäessä. Happitunnistin vaihdettiin ensin, sitten myöhemmin käyntinopeusanturi. Muutama vuosi myöhemmin uusittiin lisäksi tyhjäkäyntiventtiili, kaikki siis omistajan laskuun alusta alkaen.
Vika ei kokonaan poistunut, ja sammui kesken ajonkin joskus, mutta lähti kuitenkin ainakin puolentunnin odottelun jälkeen taas käyntiin. Polttoaineen määrällä tankissa ei ollut vaikutusta, vaikka sitäkin Ford-liikkeessä ehdotettiin mahdolliseksi syyksi. Hellesää, sadeilma, kostean yön jälkeinen aamu, kova pakkanen, kaikkia näitä epäiltiin, mutta yksi toisensa jälkeen pois sulkeutuivat.
Vuonna 2002 moottori sammui yllättäen ensi kertaa kesken ajon niin, ettei se enää käynnistynyt. Sen jälkeen autoon uusittiin palanut ruiskuyksikkö Ford-liikkeessä Lohjan Tyninharjulla, (todennäköisesti jokin anturikin).
Vuotta myöhemmin auto sammahti kesken moottoritieajon. Syyksi paljastui (Ford-liikkeessä Lohjan Muijalassa) poikki mennyt sähköjohto ruiskuyksikön tuntumassa.
Elokuussa 2004 auto jätti taas moottoritielle. Vikaa haettiin melkein kaksi kuukautta (kohtuuhinnalla) Hyvinkään Ford-liikkeessä, diagnoositesteri ilmaisi vikaa olevan, muttei paikallistanut vikaa tarkemmin. Auton moottorinohjaukseen vaihdettiin jokin anturi, mutta heti seuraavana päivänä moottori lakkasi käymästä juuri pois haettaessa, onneksi vielä korjaamon pihalla. Jokin hapettunut johtoliitos konehuoneen puolella osoittautuikin sitten syypääksi, minkä kunnostamisen jälkeen moottori taas kävi.
Heti joulun jälkeen 2004 yllättäen yön yli pihalla pikku pakkasessa seisottuaan auto hörähti käyntiin mutta vain pariksi sekunniksi. Tämän jälkeen vallitsi syvä hiljaisuus. Starttasi kyllä terhakkaasti muttei käynnistynyt. Tällä kertaa autoa ei hinattu korjaamolle vaan päätin itse tutustua autoon, joka appiukolta oli nyt peritty.
Muutaman kuukauden seisottuaan ja pakkasten mentyä ohi moottori käynnistyi, kun lumiharjalla kolautin tiettyyn releeseen sulakerasiassa (siis lämmityslaitteen puhallin hörähti päälle, ja sitten moottorikin, kun startattiin). Kyseinen ruiskuohjaukseen liittyvä punainen rele uusittiin, ja kone kävi nätisti puolisen vuotta.
Koko seuraavan syksyn auto temppuili siten, että noin kerran kuukaudessa ei meinannut lähteä käyntiin. Tilanteen laukaisi se, kun irrotin ilmanpuhdistimen alapuolelta huohotinletkun tai viimeistään se, että irrotin koko ilmanpuhdistimen. Tästä syystä vaihdoin uuden huohotusventtiilin ilmanpuhdistinkoteloon. Varmuuden vuoksi uusin myös sulakerasiassa olevan ruskean, sytytyksen ohjaukseen liittyvän releen.
Juuri, kun luulimme jo käyntiongelmien jättäneen auton, marraskuussa 2005 moottori yllättäen sammui tasoristeysylityksen jälkeen (tärinä?), eikä lähtenyt käyntiin vaikka liikutteli ja lumiharjalla kokeili paikkoja tai ilmanpuhdistin koteloineen irrotettiin. Auto hinattiin tällä kertaa taas kotipihalle odottamaan inspiraatiota.
Alkukevään ensimmäiset säteet ja nollakeli saivat taas liikkeelle pihatöihin, siis yrittämään käynnistystä. Koska polttoaine ei haissut nenään, päätin reipashenkisesti tiputtaa bensaa pullosta kaasarin näköiseen ruiskuyksikköön samalla, kun startataan. Panin vielä kädenkin ruiskun päälle, kun ei heti startannut vieläkään. Johan lähti käymään, ja pysyi käynnissä!
llmojen uudestaan kylmettyä moottori silloin tällöin nykäisi ajon aikana (pakkanen sittenkin?). Sitten alkoivat käynnistysvaikeudet. Kone lähti käyntiin mutta noin 15 sekuntia käytyään sammui, eikä aina lähtenyt heti käyntiin uudestaan. Päivä päivältä käynnistyminen vaikeutui, kunnes autolla ei enää yritettykään ajaa.
Aloin lukea Ford Clubin keskustelupalstaa ja sieltä saaduista vinkeistä motivoiduin taas etsimään vikaa, tällä kertaa mm. sulakerasiasta, mutta kun sain sen esiin kaivetuksi, kaikki näytti ihan kunnossa olevalta, sillä eihän siellä ole yhtään juotettua liitosta. Kolarikatkaisija ja polttoainepumppu toimivat myös, kuten pitääkin. Uuden viivästysreleen ohjausyksikön yhteyteen uusin, mutta turhaan.
Vasta tämän jälkeen päätin kokeilla taas käynnistystä bensapullolla. Vedin kiinteän starttijohdon konehuoneeseen, jolloin saatoin hallita tilanteen entistä paremmin. Otin ilmanpuhdistimen pois ja kokeilin ensin startatessa vain peittää kämmenellä ruiskuyksikköä, mutta ei auttanut. Panin kokonaan kämmenen päälle ja yllättäen kone lähti käyntiin! Hetken käytyään irrotin käden, jolloin kone sammui heti. Kämmen päälle kunnolla ja startilla lähti taas heti käymään. Panin kierroksia kovemmiksi ja samalla liu’utin kämmentä ohjaamoon päin, jolloin kone ei sammunutkaan. Luulin jo, että kone käy kovilla kierroksilla kokonaan ilman apuja ja nostin kämmenen ruiskun viereltä pois, jolloin kone sammui heti. Tässä vaiheessa hoksasin, että olin hanskakädelläni painanut myös ruiskun johtimia huomaamattani. Kokeilu varmisti asian, nimittäin sen, että vika ei ollut johtimissakaan, vaan johtimien ja ruiskuyksikön pikaliittimessä!!!!!!!!!!! Yleismittarilla kokeillessa osoitin näytti välillä nollaa, välillä 10.7 V (akun navoissa 11,6 V), kun johdosta taivutteli.
Tämä yksipisteruiskun pikaliitin voisi mielestäni olla parempikin. Liittimen paikoillaan pysyminen on kyllä varmistettu kynsin mutta kumieristeen sisällä olevat metalliset avonaiset jousihylsyt, jotka sähkön johtavat ruiskun pistokkeisiin, ovat liian heppoisesta aineesta tehdyt, ja ovat siksi tulleet väljiksi joko normaalikäytössä tai useiden vianetsintäoperaatioiden seurauksena.
Uutta liitintä en Ford-liikkeestä ostanut, koska olisi pitänyt ostaa samalla koko konehuoneen johtosarja. Tein virityksen, joka on alkuperäistäkin parempi. Liittiminä käytin moottoripyörän ruuvikiristeisiä vaijerinippeleitä, joihin juotin uudet sähköjohdot. Mainitut ruuvit varmistin kemiallisesti aukeamista vastaan, ettei syty myöhemmin tulipaloa.
