Ford-Club Finland

-HUOM! OLI JOSTAIN SYYSTÄ POISTUNU TÄMÄ POSTAUS NIIN LAITOIN UUDESTAAN, OLKAAPA HYVÄT!

Vaihdettiin tuossa 1.6 Focukseen vm.02 molemmat vetoakselit ja sattui olemaan kamera mukana niin ajattelin tehdä kuvallisen ohjeen/näytteen miten se kotikonstein onnistui.

Auto tärryytti tasasen pahasti aina kun oli veto päällä, varsinkin kiihdyttäessä ja 80km/h vauhdissa. Mitään kolinoita tai ylimääräisiä ääniä ei kuulunut ääriasennoista.

Jos öljymonttua ei ole käytössä niin vaihtotilaa kannattaa varata riittävästi, itse jouduimme ahtaassa tallissa ne vaihtamaan. Toiseksi valaisimia on hyvä olla myös, jotta näkee kunnolla mm. stefoja vaihtaa.


Vänkärin puoli:


Ensimmäisenä operaationa vaihdoimme 18" aluvanteet vanhoihin talvirenkaisiin, jotta ei tarvitse liikaa varoa.



Näin saatiin myös napamutteri näkösälle. Jos napamutteri on vanhaa mallia niin siitä naputellaan ensin varmistinrikat auki, jotka estää mutteria pyörimästä (meillä ne mureni palasiksi). Uudemmat napamutterit ei ilmeisesti käytä enää varmistinrikkoja, uusi mutteri tulee kuitenkin uuden vetarin mukana.



Napamutterin aukaisuun tarvitsee 32 hylsän ja pitkän vääntövarren/tehokkaan pulttipyssyn (vääntömomentti nimittäin 320Nm). Pyörän pultteja ei kannata vielä tässä vaiheessa löysätä.



Sitten käsijarru + vaihde päälle ja vääntämään (kuva on virheellisesti kiristysvaiheesta).



Kun napamutteri on saatu auki voidaan pyörän pultitkin löysätä ja tunkata auto niin ylös kuin kantti kestää. Rengas pois tieltä...



..ja pukit alle.



Seuraavaksi tulee irroittaa alapallonivel olkatuesta. Tähän tuhlautui eniten aikaa, koska pultti oli todella lujassa. Mutterin sai kyllä auki...



..mutta itse pultin kanta (T50) oli todella lujassa. Ruosteenpoistoainetta, kuumailmapuhallinta ja lekan iskuja samalla torksilla väännättäen, voilá!



Sitten rautakangella väännätetään alatukivartta ja samalla taotaan lekalla alapallonivel irti olkatuesta.



Seuraavaksi löysätään tukilaakerin kaksi mutteria, jotka sai vaivattomasti auki.



Toinen ehkä hieman vaikeammassa paikassa, mutta hylsyn jatkovarrella selviää.




Kun se on auki niin akseli ei ole periaatteessa kiinni enää mistään. Tässä vaiheessa on jo hyvä laittaa jäteöljyastia vaihteiston alle valmiiksi. Vaihteistoöljyä alkaa nimittäin tulla pihalle kun akseli vähääkään liikahtaa vaihteistosta irti. Jäteöljyastiasta näkee myös samalla paljonko öljyä pitää lisätä homman lopuksi.



Taivutellaan ensin akselin pyöräpää irti olkatuesta. Sen jälkeen koko akseli lähtee nätisti vetämällä pois..



..meillä se oikein halusi tulla.



Vanha akseli kokonaisuudessaan.



Siinäpä selitys tärräämiselle, rasvat sylkeny sisemmän nivelen suojakumin välistä pihalle.



Ja uutta viereen.


Uudempi napamutteri ilman varmistinrikkoja.


Teimme uudelle vielä tällaisen operaation, jotta sama ei toistuisi. Vaihdoimme klemmarin jämerämpään ja tiivistimme suojakumin vielä liima- ja tiivistemassalla.





Sitten vanhan stefan repiminen irti...



..ja uusi paikoilleen. Tässä kannattaa olla varovainen, ettei vaihteistoon pääse paskaa eikä laita stefaa liian syvälle. Kuvassa stefa lipsahti hieman liian syvälle eli naputtele mieluiten vain reunan tasalle.



Uusi akseli menee nätisti paikoilleen...



..muistaa vain pitää boorit puhtaana varsinkin vaihteiston päässä. Tukilaakeri kiinni (momentti 25Nm) ja alapallonivel takaisin paikoilleen. Tunkki on hyvä apu tässä. Alapallonivelen pultti kiinni (momentti 48Nm)...



...ja napamutteria voi jo alkaa ruuvata kiinni hylsällä käsin niin paljon kun voimaa riittää. Sitten rengas kiinni ja tunkataan alas pukeilta....



...ja kiristetään napamutteri todella kireälle (momentti 320Nm). Meidän momenttiavaimessa oli säätö vain 210Nm, joten loppukiristys piti tehdä näppituntumalla.


Hommaan ei olisi mennyt montaa tuntia, ellei se alapallonivelen pultti olisi vastustanut niin paljon, mutta suhteellisen helppo homma ensikertalaisellekin.


Kuskin puoli:

Kuskin puoli on muuten samanlainen, mutta tukilaakeria ei ole ja akselin pois vetäminen on konstikkaanpaa. Eli kaikki tehdään samallalailla siihen asti kunnes akseli on vetämistä vaille pois.



Akseli on vaihteistossa hankalassa syvennyksessä...



...ja se on lukkorenkaalla sisältä kiinni. Tähän hommaan suositellaan liukuvasaraa, mutta onnistuu se kotikonsteinkin. Itse otin kestävää ja sopivan ohutta narua ja hirtin sen pari kierrosta akselin juureen kiinni. Sitten vedätin akselia itseeni päin, jotta lukkorengas kiristyy tiukemmalle. Narusta varma ote, nopea ja voimakas nytkäisy ja akseli on sylissä.


Stefa taas vaihtoon ja pömpeli kiinni, nice! Muista, että lukkorenkaan pitää naksahtaa oikein paikoilleen uuden akselin asennuksessa.


Seuraava operaatio onkin on enää kalliin vaihteistoöljyn lisäys. Tämänkin vuoksi kannattaa vaihtaa molemmat akselit samalla kertaa, jotta vaihteistoöljyä ei tarvitse lisätä kuin vain kerran. Jos sait kaiken vanhan öljyn astiaan talteen, on helppo mitata kuinka paljon sitä tarvitsee lisätä. Meiltä sitä tuli n. litra ulos, joten litran purkki riitti hyvin.



Öljyä lisättiin pakkivalon anturin reiästä, joka on helpossa paikassa vaihteiston etupuolella. Liitin irti ja anturi ruuvataan pois, ei ollut lujassa. Sinne pitkä ja ohut letku ja ratin avulla uudet öljyt sisään.



DONE!

ei muutakun projektipvkirjaa tekemään

Stockmann Auto Tikkurila teki nuo pantojen vaihdot ja liimaukset heti luovutushuollossa ja vieläpä ihan oma alotteisesti. Olivat vissiin saaneet ihan tarpeeksi treenata vetarien vaihtoa.

Alkuperäiset vetarit ovatkin kestäneet nyt 230 000 km ja kohta 11 vuotta.

Osaako joku sanoa, että eroaako mk2 koppaisen prosessi millään tavalla tästä erinomaisesta ohjeesta?

Huolto täräytti molempien vetareiden vaihdon hinnaksi 1200e ja kun uudet SKF:n vetarit saa Saksasta kotiin reilulla 300e:llä, niin pistää miettimään.

Ps. Tuleeko uusien vetareiden mukana tarvittavat tukilaakerit ja kaikki vai pitääkö jotain muuta vielä osata tilata? Stefat ilmeisestikin kammattaa vaihtaa ja niitä ei tule...?

Kiitos!

Ainakin ykkösfocukseen mitä oon vetareita vaihdellut, niin aina on tukilaakerit ja napamutterit kuuluneet pakettiin. Vaihdelaatikon stefat ja laatikkoöljy täytyy itse ostaa. Kannattaa myös varautua siihen että jos/kun joutuu irroittelemaan tukivarsia tms niin voi pultteja/muttereita mennä poikki tai pyöreeks, eli voi ehkä joutua tekemään ylimääräisen reissun varaosaliikkeeseen tai sit ei...

Joo SKF:n sivuilla sanottiinkin että kaikki tarvikkeet tulee mukaan. Laitoin mister autosta vetoakselit tulemaan yht. 350e kun motonetissä vastaavat olisivat olleet 550e. Katsotaan miten käy - ristiriitaisia tarinoita saanut lukea tuosta puljusta.

Mitä liimaa suosittelisitte käyttämään jos haluaa liimata noi kumit? Vai onko mk2:ssa tarpeen?

Mulla ei oo ku positiivista sanottavaa kummastakin, sekä Motonetista että Misterautosta =)

jarp kirjoitti:Joo SKF:n sivuilla sanottiinkin että kaikki tarvikkeet tulee mukaan. Laitoin mister autosta vetoakselit tulemaan yht. 350e kun motonetissä vastaavat olisivat olleet 550e. Katsotaan miten käy - ristiriitaisia tarinoita saanut lukea tuosta puljusta.

Mitä liimaa suosittelisitte käyttämään jos haluaa liimata noi kumit? Vai onko mk2:ssa tarpeen?

Kohtuulisen kalliit vetarit tilasit kun vertaa esim: http://www.ebay.co.uk/itm/FORD-FOCUS-MK ... 27c814cb97 toki jos joku 2,5ST niin maksaa ne tuollakin enemmän.

Tuolta on kahteen omaan Mondeoon vetarit tilattu ja ovat moitteetta kestäneet jo useamman vuoden.

Noo mister auto osoitti miksi netissä on kokemuksia laidasta laitaan. Lähetivät toisen vetarin ja palauttivat rahat toisesta kun ei ole varastossa. Nettisivujen mukaan vaan edelleenkin on molempia varastossa eli eioota myyvät pokkana. Pitää toinen vetari haalia sit nostain muualta.

Vastataas nyt vielä, että SKF:n tukivarren mukana ei tullut kiinnityspulttia, mutta kiinalaisen ping pong vetarin mukana tuli (SKF:n vetaria ei siis saanut toiselle puolelle mistään). Sekin tosin onneton paska, joten loppujenlopuksi hain siis Veholta stefat (mukana tuli uusi kiinnityspanta ja mutterit tukilaakerille) sekä vetareiden kiinnityspultit. Tämän jälkeen laiskotti niin paljon, että vein koko paketin paikalliselle nyrkkipajalle, vaihtoivat parissa tunnissa kaiken ja hyvä tuli, eikä maksanut paljoa.

Nyt voikin vertailla SKF:n ja kiinalaisen vetarin kestävyyttä kun on yhtäaikaa vaihdettu... Mainittakoot, että kiinalaisen vetarin koneistamisen jälki näytti omaan silmään paljon siistimmältä kuin SKF:n valmiiksi ruosteisen(!).

Ps. Kaiki tärinät hävisivät siihen paikkaan.

Pps. Katselin kuiteista, niin veholta oikean puolen stefa, siis se, jonka mukana tuli uusi tukipantakin, maksoi jotain 6e. Vasemman puoleinen stefa, jonka mukana ei tullut siis yhtään mitään, maksoi jotain 15 euroa. Humoristisen asiasta tekee sen, että stefat ovat identtisiä identtisellä osanumerolla. Eli kantsii ostaa kaksi oikeanpuolesita stefaa ja heittää toinen panta mäkeen.

Kuvat ei toimi. Laita netin kuvapalveluiden sijaan OneDriveen. Ja tämä ei ole mainos, pakko mainita! Nimittäin, itsellänikin on tuossa tuo oma sticky ja kuvat ei häviä mihkään, kun tulee tehdä tunnukset.

Aloitettiin tekemään vetoakselien vaihtoa ohjeen mukaisesti. Homma kuitenkin tyssäsi melkein heti, kun päästiin vetoakselien irrottamiseen. Kumpikin puoli vetoakselista (kuljettajan puoleinen vetari) pysyi kiinni yrityksistä huolimatta. Miten vetarin saisi irti vaihdelaatikosta ja pyörän navasta? Vetari myös lahosi kahteen osaan, joista toinen jäi vaihdelaatikkoon ja toinen pyörän napaan kiinni.

rekrek kirjoitti: ↑04 Heinä 2021 16:24 Aloitettiin tekemään vetoakselien vaihtoa ohjeen mukaisesti. Homma kuitenkin tyssäsi melkein heti, kun päästiin vetoakselien irrottamiseen. Kumpikin puoli vetoakselista (kuljettajan puoleinen vetari) pysyi kiinni yrityksistä huolimatta. Miten vetarin saisi irti vaihdelaatikosta ja pyörän navasta? Vetari myös lahosi kahteen osaan, joista toinen jäi vaihdelaatikkoon ja toinen pyörän napaan kiinni.

Pyörännavasta pitäisi irrota pahimmassakin tapauksessa kunnon iskulla vetarinpäähän kunhan napamutteri on ruuvattu pois. Sisäpää on yleensä se kimurantimpi, mutta itse tein niin että otin myös apparin vetarin pois ja löin laatikon/tasauspyörästön läpi tasapää meisselillä (siis tietysti vasaralla meisselin kahvapäähän isku) vetarin sisäpäähän. Kannattaa toki ensin katsoa lampulla että mihin sen meisselin tukee ettei tule hakattua poskilaakeria tms

Vaihdon 2-litaiseen (bensa) Mk1 Focukseen kuskin puolen vetoakselin. Ihan uusi homma minulle. Törsäsin ja tilasin Motonetista SKF:n valmistaman akselin, niitä olikin koko Motonet-ketjussa enää tasan kaksi kappaletta jäljellä ja uusia ei kuulemma enää Motonetiin tule. Minulle tuli vuonna 2015 valmistettu akseli, eli kovin kauan on säilynyt varastossa.

MTX-75-laatikossa on kunnon tyhjennys- ja täyttöproppu. Molemmat auki ja öljyt talteen. Tyhjennystulppa takaisin.

Kaveri painoi jarrua, kun avasin akselin päässä olevan mutterin. Sitten jarrusatula pois (kaksi pulttia) ja jarrulevy myös. Irrotin tolpan olka-akselista mikä on helppo homma. Pultinkanta oli sen verran ruosteessa, että 15-millinen hylsy alkoi luistamaan, joten taoin siihen 14-millisen hylsyn kiinni ja sitten kärsi vääntää. Vetoakselin pää lähti navasta irti, kun näytti sille vasaraa.

Ainoa todellinen murhe oli saada vetoakseli irti laatikosta. MTX-75-laatikossa on sellaiset vahvikkeet tiellä eli sisempi nivel on syvällä kolossa. Ainakaan etuviistosta ei pääse kampeamaan irti ja mä en saanut keulaa ylemmäksi, koska minulla oli vain hallitunkki käytettävissä.

Ratkaisin ongelman solmimalla kaksi vahvaa teräslankaa sisemmän nivelen taakse. Ei siis mitään rautalankaa vaan vähän järeämpää sellaista kuumasinkittyä. Vedin ne vastakkaisilta puolilta nivelen ohi ja päät laitoin hallitunkin (25 kg) akselin kautta. Nykäisin ensin monta kertaa hiljaa, että molemmat langat kiristyvät yhtä tiukalle ja sitten armottomia tempauksia ja lopulta akseli luovutti ja lähti. Sääli oli sairautta tässä touhussa - todella tiukassa oli. Oli kyllä tiukassa myös toiseen suuntaan. Tässä pitää olla tarkkana, että akseli menee ihan perille asti, koska se vastustaa ja ikään kuin lukittuu jo puolivälissä. Stefan jätin suosiolla vaihtamatta, vaikka olin senkin hankkinut.

Sitten taas öljyt laatikkoon ja tsekkaus, että ei vuoda mistään ja sitten palikat paikoilleen ja koeajolle. Olipas mahtava taas ajaa, kun ei enää täristänyt.

Vetoakselin vaihtamisessa ei siis ollut muuta ihmeellistä kuin että sisempää päätä täytyy vetää suoraan ulospäin ja melkoisella voimalla, että se lähtee.

Sitä kuskin vetaria tosiaan joutuu riuhtaisemaan ihan hitommoisellla voimalla tai mieluummin liukuvasaralla, mutta sittenkään ei välttämättä lähde. Tuo aiemmin mainittu kikka, jossa otetaan apparin vetari ensin pois ja lyödään laatikon/diffin läpi suoraan tumpin sisäpäähän vaati kevyen napautuksen ja irtoaa varmaan kuskinvetari lootasta kotioloissa