Ford-Club Finland

Eli ostin mun taunus projektiin 2.0 ohc turbo valmiin moottorin ja koneen kyljes kpmeilee delorton 40 mm paineistetut kaasarit. Eli siis miten ja saako niitä edes toimii ilman turboo ku olis tarkotus moottori rakentaa ilma turboo. Eli siis kaasareist lähtee kaks letkua johki letku helvetti möykkyyn jossa lukee regulator ilmeisesti joku paineen tasaaja/polttoainee jakaja korjatkaa jos oon vääräs. Eli siin on nyt kolme letkupaikkaa avoinna kahes niistä on nuoli sisää ja pääl on yks letku paikka mis ei oo nuolta eli onks se joku paineen säädin paikka tai huohotin? Ja mitä niihi kahtee muuhu polttoainetta ainaki mut pitääks toisee saada painetta vai saako sen polttoaineella jollai red solid pumpul vai mitä nyt ne on ne yleismalliset " tuuninki" pumput? :0 entäs jos mä haluisinki laittaa turbon nii pitäiskö mun tehä imutorvien tlalle ns paine kotelo ja siitä putki välijäähylle ja siit turboon ja turbosta putki ilman putsarii? :0
Anteeks jos kyselen tyhmiä mut oon aloitteleva tekijä ni ei kaikkee heti voi tietää eli oon kaikille informaatiolle avoin

En keksi yhtään syytä miksei paineistetut toimisi vaparissakin. Säädöt toki saattavat olla aika metässä jos on suutimet ja muut rensselit turbokäyttöä silmällä pitäen valittu, mutta niinhän ne on muutenkin

Krisse kirjoitti:En keksi yhtään syytä miksei paineistetut toimisi vaparissakin. Säädöt toki saattavat olla aika metässä jos on suutimet ja muut rensselit turbokäyttöä silmällä pitäen valittu, mutta niinhän ne on muutenkin

nii mut mihi mä ne letkut työnnän ku sitä just halusin tietää miksi ne on paineistetut mitä sse käytännössä tarkoittaa et kuuluuko yhteen niistä letkun paikoista saada paine vai tarkoittaako se sitå et ne kestää sen paineen ku lyö imutorviin turbon kii? :0

Kuva olis kova sana

Käytännössä niissä on kohokammio tilkitty niin että sielä pysyy paine ja eikä ylipaine hajota sielä mitään. Sinne kohokammioon johdetaan ahtopaine toisen kurkun vieressä olevasta reiästä. Toimii ilman turboakin. Jos ne on jälkeenpäin paineistettu niin voi olla että suutinkansi on vaihdettu sokeaan levyyn, jos on näin niin ryyppy ei tahdo toimia.

Se letkuhelvatamöykky missä lukee regulator on todennäköisesti paineensäädin. Turbossa pitää bensanpaineen nousta ahtopaineen mukana, olkoon sitte kaasarit tai ruisku. Siihen tulee pumpulta paine, ja painekotelosta ahtopaine ja sitten lähtee kaasareihin bensaletkut, ja paluu tankkiin.
Jos et laita turboa niin voit jättää sen palikan pois, ja käyttää jotain kaasareille tarkoitettua bensapumppua.

Puristukset tuossa on varmaan turhan matalat vapari koneeksi...

Juu kiitos tuosta oli paljonki apua pitää ny kattoo et raaskiikobtuplil ajella ku veis nii paljo kakkua et ostaisko vaan yhen ison mut sit taas se rokottais tehoista. Mitä tarkotit puristuksilla koneenpuristuksiako? Niitä mä aattelin lisää sil 1.6 kannel jos sen viilais kuntoo. Mut en ny tiiä toi kone on vähä arvotus luulen et sen joutuu kokonaa purkaa ja kattoo mitä löytyy ja mitä keksii tehä. Ku ei tos konees oo kai muita viri palikoit ku takomännät, säädettävä nokkapyörä, kireempinokka ja uusittu vaa petilaakereita ja tiivisteitä. Mut ku kaasarinki otin irti ni imusarjan tiiviste oli iha säpäleinä ja koneel pitäis olla ajettu vaa pari tonnii ja ilma turboo ni vähä haiskahtaa

mahdolliseti joutuu laittamaan bensapaineensäätimen,vaikka laittas normaalin kaasarikoneenbensapumpun,tämä tietysti riippuu pumpusta.sähköpumppu kannattaa kuitenkin laittaa.eikä tuplat vie sen enempää soppaa kuin yksi kaasari,yleensä jopa vähemmän jos säädöt on kohdillaan.toki jos jatkuvasti ajaa polvi suorana,niin kyllähän sitten soppaa maistuu.tuplilla kuitenkin saa seokset säädettyä paljon tarkemmin.
on muuten ihme käsitys tuo että tuplien kanssa menee enempi bensaa,ainakin omat rakkineet on mennyt tuplien kanssa hyvinkin vähällä bensalla.enkä tosiaan nyt tarkoita tämän topicin kysyjää tässä,vaan yleisesti tuntuu moni olevan sitä mieltä että tuplat vie älyttömästi bensaa.

Kiitos vinkistä täytyy sit kokeilla eka tuplil säästäis siin kuitenki hankinta kustannuksis

janzade kirjoitti:Mitä tarkotit puristuksilla koneenpuristuksiako?

Niitäpä juuri. Puristussuhde, ruttu, jne. Turbo koneissa ja varsinki kaasari sellaisissa yleensä 8:1 +-, mikä on vapari koneen viritykseen aivan liian vähä.
Voi korjaantua 1.6 kannella, tai ehkä ei, riippuen mitkä männät sinne on laitettu, ja kuinka ylös ne nousee dekkitasoon nähden.

emax kirjoitti: Niitäpä juuri. Puristussuhde, ruttu, jne. Turbo koneissa ja varsinki kaasari sellaisissa yleensä 8:1 +-, mikä on vapari koneen viritykseen aivan liian vähä.
Voi korjaantua 1.6 kannella, tai ehkä ei, riippuen mitkä männät sinne on laitettu, ja kuinka ylös ne nousee dekkitasoon nähden.

Joo en tarkkaa tiiä mitä siel alakerras on, takomännät pitäis olla ei muuta. Tos viikonloppuna otin kanne irti ja kattelin mitä löytyy ja sylinteri putket näytty hyviltä ja siltä et hiljattain sielt olis hoonailt. Ja mittasin noin lukeman kännipäissäni mauserilla ja olisko sielt ny joku milli viety et aika lail vakio kokoset männät on et aattelin jättää männät rauhaa, öljy pohjan aattelin avata ku tiiviste ilmeiesti siitä vuotaa ja vois sielt samal kattoo runkolaakereita mut neki pitäis olla vakiot ja hiljattain vaihdettu. Mut kampura pitäis irrottaa ku eiks se pidä tasapainottaa samalla jos aikoo laittaa kevennetyn vauhti pyörän? Mitäs mieltä ite oot et onko kannatavaa koneistamol sorvata vauhtipyörää kevyemmäks vai onkobparempi ostaa valmiiks kevennetty? Nii ja siin ku kantta irrottelin ja ihmettelin alfamerinki oppaasta ohjeita ni toi jakohihnan merkinnät oli vähä outoi ja hankalasti tulkittavia et tällä hetkel mitä ny merkeiks ymmärsin ni kampuran pyöräs se lovi mihi apulaitehihna uppoo vai olisko se ollu ne apulaite pyörän rihlat? No kumminki katoin sen loven mukaa ja nokkapyörän pisteestä et se oli alaspäin ja tasan sen loven kaa. Ja sit kirja neuvo et sytkän pyörijä pitäis tottakai olla ykkös pytys mut se jäi muistaakseni edellisee vai menikö seuraavaa :0 mut kuitenki et en sit tiiä johtuuko se tappisäätöisestä nokka pyörästä et jako oli tavallaa jo vähä pieles. En tiä prkl ku pelottaa et ku joskus saa ton hirviön kasaa et miten käy jaon kanssa et kilahtaako venat ja sun muuta :/

Oliko ne männät tasaiset ja lukiko niissä MAHLE tai M ja halkaisija 92mm?
Entä nouseeko ne lohkon tasalle.

Kyllä se kampi tasapainoittaa kannattaa, varsinkin jos vauhtipyörää keventää. Olishan se teräspyörä se "hifistynein" ratkaisu mutta kyllä sielä sorvattukin menee.

Suurin lovi siivapyörällä on yläkuolokohdan merkki, jakajan kuoressa on lovi mihin pyörijän pitäis osoittaa, ja nokan taustalevyn hampaan pitäis viisata kannessa olevaan pisteeseen, Jos sielä on joku säätöpyörä ja virinokka niin sitten se nokan merkki ei välttämättä ihan pidä paikkaansa. Sitten tarvit astelevyn, heittokellon, ja nokan tiedot ajoitukseen.

emax kirjoitti:Oliko ne männät tasaiset ja lukiko niissä MAHLE tai M ja halkaisija 92mm?
Entä nouseeko ne lohkon tasalle.

Kyllä se kampi tasapainoittaa kannattaa, varsinkin jos vauhtipyörää keventää. Olishan se teräspyörä se "hifistynein" ratkaisu mutta kyllä sielä sorvattukin menee.

Suurin lovi siivapyörällä on yläkuolokohdan merkki, jakajan kuoressa on lovi mihin pyörijän pitäis osoittaa, ja nokan taustalevyn hampaan pitäis viisata kannessa olevaan pisteeseen, Jos sielä on joku säätöpyörä ja virinokka niin sitten se nokan merkki ei välttämättä ihan pidä paikkaansa. Sitten tarvit astelevyn, heittokellon, ja nokan tiedot ajoitukseen.

Joo kyl ne ainaki tasalle nousee en oo uskaltanu alakertaa viel pyöritellä ja oli ne männät tasaset mut ei niissä pääl ainakaa lukenu tai siis karstan läpi mitää huomannu