Ford-Club Finland

Onkos tällä foorumilla kukaan innostunut tai kiinnostunut RE85:sen käytöstä?

Itse olen alkanut harkitsemaan oman auton muuttamista tuolle vaihtoehtopolttoaineelle toimivaksi.

Alkuvaiheessa tarvitsisi lähinnä seoksen seurantaa, siis seosmittarin siksi aikaa että säädöt saadaan oikeiksi. Lisää polttoainetta pitäisi saada joko paineen nostolla tai suuttimia suurentamalla, paineen nostoa ajattelin ainakin aluksi, sillä hienosäätö helppoa säädettävällä bensapaineensäätimellä.

Kylmäkäynnistykseen, riittäneekö ainoastaan lämpöanturihuijaus, tuo 1.8 Zetec + EEC-IV käy kyllä hyvin rikkaalla kylmänä muutenkin, että ajattelisin paineen noston kanssa mahdollisesti pienen lisävastuksen jäähdytysnesteen lämpötilatunnistimen välissä ajavan asiansa.

Ajatuksia aiheesta?

Tällä foorumilla tästä aiheesta on jo muutama topicci. Muummuassa täällä on juttua.

EEC-IV:llä+dokilla käytännössä kokeiltuna pelkkä paineen nosto ei riitä. Ja oli kuitenkin säätimestä pultti pohjassa. Pelkästään moottorin lämpötila tietoa huijaamalla pystyy ajamaan, mutta kone on kokoajan ryyppykartalla mikä tarkoittaa että moottorijarrutuksen fuel cut ei toimi ja tyhjäkäynti on n1500.

Etanolia pitää syöttää joku 20-30% enemmän kuin bensaa. Kylmäkäynnistys on huonoa aina johtuen etanolin erilaisista syttymisominaisuuksista. Lähtee kyllä, mutta saa hinkata yleensä vähän pitempään. Itselläni loppui akku eilen kesken..

Lisää aiheesta:
viewtopic.php?f=3&t=37878

Tällä foorumilla on siis porukkaa jo kiinnostunut tuon ihmeaineen käytöstä, ja moni sitä on käyttänytkin, myös oma Sierrani kulkee tällähetkellä etanolilla, joskin surkeiden kylmäkäynnistysominaisuuksien takia muutan nyt takaisin bensalle ja kesällä uudestaan etanolia.

Sytytystä on suotavaa aikaistaa etanolilla ajettaessa, kuulemma johtuu siitä että etanolin palamisnopeus on heikompi. Kuulemma n. 5 astetta aikaisemmalle voisi olla hyvä, itse en tiedä kun säädin korvakuulolta. Ei taida tosin saada säädettyä tuossa sinun autossasi. Paras keino muuttaa E85:lle olisi tehdä kokonaan uudet polttoaine- ja sytytyskartat tuonne ruiskupoksiin sekä hommata isommat suuttimet.

Foorrtti kirjoitti: Sytytystä on suotavaa aikaistaa etanolilla ajettaessa, kuulemma johtuu siitä että etanolin palamisnopeus on heikompi. Kuulemma n. 5 astetta aikaisemmalle voisi olla hyvä, itse en tiedä kun säädin korvakuulolta. Ei taida tosin saada säädettyä tuossa sinun autossasi. Paras keino muuttaa E85:lle olisi tehdä kokonaan uudet polttoaine- ja sytytyskartat tuonne ruiskupoksiin sekä hommata isommat suuttimet.

Etanolin palamisnopeus on suurempi kuin bensalla.

Jaaha, olen saanu väärää tietoo. Minkä takia sytytystä sitten pitää aikaistaa, vai onko tämäkin väärää tietoa? Omani säädin korvakuulolta, joten ei kyllä ole itsellä tietoa onko aikaisemmalla vai myöhäsemmällä kuin aikaisemmin, virranjakaja kun oli välissä irti.

Kenelläkään kokemusta RE85 muunnosarjasta mk3 mondeossa?

Kysyin sähköpostitse paikalliselta ''Quality chip tuning'' (http://www.qct.fi) pajalta, 399e kustantaa RE85 muunnossarja asennettuna mk3 mondeoon. Jos ajatellaan että säästö on luokkaa 2e/100km, niin asennus maksaa itsensä takaisin, kun 20tkm tulee täyteen, mulla se tarkoittaa 2 vuoden ajomäärää.

Tämän lisäksi huoltovälit lyhenee ja muutoskatsastus maksaa...Vakuutusyhtiö ja TraFi tuskin huomioivat muutosta mitenkään? Mitä oma hiilijalanjälki edes tästä hyötyy?

Senkki kirjoitti: Tämän lisäksi huoltovälit lyhenee ja muutoskatsastus maksaa...Vakuutusyhtiö ja TraFi tuskin huomioivat muutosta mitenkään? Mitä oma hiilijalanjälki edes tästä hyötyy?

Katsurilta kysytty niin se mainitsi vain että bensaahan tuossa RE85:ssakin on. Sitten etanoli Saabeissa lukee käyttövoiman kohdalla bensiini. Että se muutoskatsastus ole "pakollinen"

Kokeiltu Bioadapter sarjaa Ford mondeo 2,0i ZETEC:illä.. Muutamia ongelmia tuli vastaan.
Tyhjkäynti seilailee 500 ja 1000 välillä, välillä meinaa sammua kun käy niin alhaalla, toisaalta täyskaasukiihdytyksessä tehoa on huomattavasti enemmän kuin bensalla ja kierroksilla ei käyntihäiriöitä. Toisaalta en tiedä oman lambdan kuntoa, kun päästötarkastuksessa päästöt seilailivat, mutta pääsääntöisesti pysyivät laillisen rajoissa.
E-85- modessa kulutus oli vaatimattomat 15,7l/100km yhdistelmäajossa. Hyötysuhde parani kun yhdisti vaikka 50% etanolibensaa ja 50% ysikasia. ja käyntikin parani.

Ennakko saisi olla sen n. 5 astetta, en muista perusteluja mutta perustui oktaaneihin. E85/RE85 on teoriassa korkea oktaaniluku. Ei pysty säätämään zetecissä, ellei oo jotain huijauskytkentöjä mielessä. Paitsi jos osaa ohjelmoida ecun.

RS2000 ja ainakaan enempää kuin 50% ei voi laittaa RE85:stä, ilman muutossarjaa. Vähemmän kuin tuo, ei mitään eroa toimivuudessa noin -6c pakkasella.

Eli 56% oli tankissa ja ajettavuus huononi selvästi. 44% oli vielä ok, eikä mitään eroa pelkkään 95e10.

Ecu on eec-iv joka sallii vain 25% +/- fuel trimmin

Kirjoitellaanpa nyt tänne hieman omiakin kokemuksia etanolilla ajelusta Fordilla. Omia kokeiluja suoritetaan 2002 vuosimallin Mondeolla joka on varustettu kevyesti sisään ajetulla (345tkm) 2.0 Duratec moottorilla. Tuota samaa moottoriahan on uudemmissa Flexifuel Mondeoissa käytössä, mutta moottoreiden eroista ei tahdo löytyä tietoja mistään.

Etanolille muuttamista suunnittelin varmaan vuoden päivät ja selailin läpi kaiken maailman keskustelut ja tyylit muutosbokseista, lämpöanturihuijauksista ja ohjelmoinneista. Kokeilin RE85 sekoittamista bensan sekaan ja auto näytti kestävän noin 35% etanolia ennenkuin vikavalo syttyi liian laihasta seoksesta. Muutosboksit hylkäsin kun suutinlaskureiden mukaan Mondeon vakiosuuttimet ovat melkolailla tapissaan jo bensalla ajettaessa, joten etanolilla niiden tuotto ei tulisi riittämään. Päätin siis hommata autoon isommat suuttimet.

Alkuun koitin etsiä Flexifuel Duratecin suuttimia, mutta niitä ei löytynyt käytettynä, eikä liiemmin huvittanut tilata 400 euron uusia suuttimia sen takia että auto ehkä toimii niillä myös etanolilla. Suuttimiksi valikoitui Volvon 268cc/min suuttimet joita löytyi käytettynä järkevään hintaan. Suuttimet ovat aikalailla 25% alkuperäisiä isommat, ja itse asiassa hieman Flexifuel mallinkin suuttimia isommat (yllättävän pienet nuo Flexifuelin suuttimet kun jokapaikassa toitotetaan että etanolia menee ainakin 30% bensaa enemmän). Muuten suuttimet sopivat suoraan paikalleen, mutta sähköliittimet tarvitsivat adapterit, pikkujuttuja.

Nyt autolla on ajeltu reilu 100km isommilla suuttimilla ja pelkällä RE85:lla. Suutinten vaihdon lisäksi kampiakselin asentoanturia on säädetty hieman isomman sytytysennakon toivossa, näissä kun on anturin kiinnityksessä soikeat reiät niin anturia saa liikutettu pari milliä suuntaan tai toiseen. Tarkkoja asteita en ole laskenut mutta kai tuo joitakin asteita vaikuttaa. Näin +20 keleillä ainakin auto toimii jopa paremmin kuin bensalla. Tehoja tuntuu olevan hieman aiempaa enemmän. Yllättäen ajotietokone näyttää pienempiä lukemia kuin aiemmin, joten vaikuttaisi että etanolia kuluu jopa alle 25% enemmän? Fuel trimmejä ja muita arvoja seuraillaan tarkemmin, kunhan OBD-lukija palautuu lainasta.

Tässä vaiheessa päästäänkin projektin seuraavaan vaiheeseen. Talvi on tulossa. Etanoliautoilun ongelmana on tunnetusti käynnistyminen pakkasella. Mielestäni auton pitäisi kuitenkin olla sellainen, että sen saa tarvittaessa käyntiin ilman lohkolämmitintä myös talvella.

Onko foorumilaisilla kokemusta tai hyviä ideoita miten kylmäkäynnistyksen saisi toteutettua järkevästi Pääseekö tuonikäisen Mondeon moottorinohjausta säätämään jollakin suht edullisella kotikonstilla jotta polttoainetta saisi syötettyä enemmän käynnistysvaiheessa? Kuinka paljon lämpöanturin huijaamisella voi saada rikastusta käynnistykseen? Olen kaavaillut myös polttoainekiskon lämmitystä Ebaysta löytyvillä silikonisilla lämmityselementeillä jolla etanolin saisi höyrystymään helpommin käynnistyksessä. Ongelmana on se että noiden tehoilla "hehkutus" parinkymmenen asteen pakkasilla kestäisi yli kaksi minuuttia, mikä on kyllä vähän turhan pitkä aika istuskella kylmässä autossa. Onko ideoita tehokkaamman lämmityksen virittelystä?

Olen ajellut noin 6000 km:n ja puolen vuoden verran vm 2009 Ford Focus Flexifuel 1.8 wagonilla E85:lla ja hyvin on mennyt. St1 petrasi E85:n ominaisuuksia viime talvena, mm kylmäkäynnistysominaisuuksia.

Kulutuslukemia autostani täällä:
https://www.spritmonitor.de/en/detail/683663.html

Huom. nyt kesällä autoon tehtiin nelipyöräsuuntaus ja muita huoltoja, jotka paransivat polttoainetaloudellisuutta, joten keväisiin 2015 kulutuslukemiin tulee suhtautua varauksella.

Ajelut kiljulle jatkuneet noin 7000km. Isompien suuttimien kaveriksi tuli Bioadapter-boksi joka hoitaa kylmäkäynnistykset ja viimeiset seoksen korjaukset jotta auton omat fuel trimmit on mahdollisimman lähellä nollaa.

Auto on lähtenyt ennakkotiedoista poiketen hyvin käyntiin myös talvella. Auto on pihalla ilman lämmityspaikkaa ja kovin pakkanen mistä on lähdetty on -28. Yli 15 asteen pakkasella vaatii kaksi lyhyttä starttia käynnistyäkseen. Hörähtää ensimmäiselläkin, mutta jää käyntiin vasta toisella. Tuossa boksissa on vain yksi kylmäkäynnistysasetus ilman lämpöanturia niin en ole sitä kovemmille pakkasille muuttanut. Tuolla 90% rikastuksella lähtee riittävän hyvin pakkasella ja toimii myös plussakeleillä. Moottori käy paljon hiljaisemmin kylmänä E85 kuin bensalla.

Kulutus on asettunut olosuhteista riippumatta kaksi litraa isommaksi bensaan nähden, eli muutos matka-ajossa 7->9 ja kaupungissa 10->12. Nyt kovilla pakkasilla pelkkää lyhyttä pätkää ajaessa ennätys on 14,5 mutta veikkaan ettei se alle 12 olisi pärjännyt bensallakaan.

Tällä hetkellä kokeilu vaikuttaa onnistuneelta.

Olen ajanut nyt pari vuotta etanolimuunnetulla Focuksella. Auto on 2004 vuoden hatchback 1.6 zetec-s koneella.

Olen käyttänyt Suomalaista e-flexfuel.fi -muunnossarjaa, kahta eri versiota. Ensimmäinen versio toimi vähän miten sattuu, mutta sain vaihdettua sen uudempaan polttoaienanturilla varustettuun malliin, joka toimii todella hyvin.
Muuten olen ajanut pelkkällä viinalla, mutta kovilla pakkasilla tankkasin 1/3 osaa bensaa, niin ei tarvinut odotella koneen lämpiämistä, pelkällä viinalla käynnistyi ilman lämppäriä vasta kolmannella ja kaasua painattaessa sammui.
Kulutus on ollut kohtuullista ja onhan tämä selvää säästöä, varsinkin matka-ajossa. Kylmällä säällä kaupunkiajo vie kyllä todella paljon polttoainetta, hyvällä lämmityksellä säästää kyllä aika paljon.

VMentula kirjoitti:Olen ajanut nyt pari vuotta etanolimuunnetulla Focuksella. Auto on 2004 vuoden hatchback 1.6 zetec-s koneella.

Kulutus on ollut kohtuullista ja onhan tämä selvää säästöä, varsinkin matka-ajossa. Kylmällä säällä kaupunkiajo vie kyllä todella paljon polttoainetta, hyvällä lämmityksellä säästää kyllä aika paljon.

Etanoliautoa en ole koskaan omistanut mutta joskus vuosikymmeniä sitten ajanut Masinolilla bensan loputtua. Nettiautoa selaillessa on kiinnittänyt huomiota useampi Flexi-fuel Focus joita on myyty kunnostettaviksi moottorivaurion vuoksi.

Tuota samaa etanolin voimakkaasti kuluttavaa vaikutusta on korostettu myös huolto-ohjelmissa.

Kokonaisuutena moottorin käyttöikä varsin todennäköisesti alenee selkeästi ja ajettavuus on varmuudella kehnompi joten on hieman vaikeaa nähdä sitä selvää säästöä pitkällä aikavälillä.
Myös autonostajien/valmistajien kokemukset kokonaisuutena kertovat ettei flexi-fule ole menestyvä konsepti.

Toki tuo ylläoleva ei sulje pois yksittäisen käyttäjän mahdollisesti saamaa säästöä.

Toimivuudesta on ihan samanlaiset kokemukset kuin "Koude"lla tuossa yllä. Autokin taitaa olla teknisesti ihan sama. Minulla on 10.2008 rekisteröity 'oikea' flexifuel Focus. Viime syksystä ajanut 13 tkm, toiminta e85:llä on suurta kulutusta lukuunottamatta ollut täysin moitteetonta. Kuopion hinnoilla jokseenkin tarkkaan 10€/100 km. Ja tässä on Forscanin mukaan alkuperäiset ohjelmat moottorissa, päiväykset vanhempia kuin käyttöönotto. Tämän nuoruusvuosien aikaisten nettikirjoitusten mukaan tuo pitäisi olla täys pska. Ajomelu nyt on sentään kuin venäläisessä kantosiipialuksessa, mutta se ei johdu polttoaineesta.

1.8mk3 mondeossa on ollut t-ec2 luxemburgilainen muunnossarja nyt viime syksystä lähtien. Sarjassa tulee suuttimien väliin boksi, ja obd-väylään langaton lähetin, joka lähettää seostietoja muunnosboksille. Muuten on pelannut ihan ok, paitsi että -3c pakkasella ei enää lähtenyt käyntiin, niin talvi meni sitten bensalla. Osatekijänä tuohon oli jo huonontuneet tulpatkin. Luulen, ettei boksi osannut antaa käynnistyksessä tarpeeksi lisärikastusta, jos ollenkaan. Sarjaakaan tuskin on alunperin suunniteltu Suomen oloihin. Joku mainitsi suuttimien rajallisuuden tuossa koneessa (tai 2.0), ei ole tullut lukijalla katsottua mitä näyttää. Haaroituspalikanhan tuo melkein vielä vaatisi obd-väylään. Sarja oli suht edullinen, ebayssa 97e.

Auto on pääasiallisesti matka-ajossa ja sekatankkausta joudutaan harrastamaan, jolloin suuttimien suurentaminen ei välttämättä ole vaihtoehto, mennee rikkaalle pelkällä bensalla. Kylmäkäynnistyvyyteen pitäisi joku kikka keksiä, esim lämpöanturin huijaus. Autollahan on arvoa joku 1000euroa .

Rahallista säästöä tulee polttoainelaskussa jonkin verran, tarkkaa laskelmaa ei ole kun tämä auto ei ole itsellä jatkuvassa käytössä. Omaan vitoskoneelliseen volvoon verraten niin tuntuu että tuo kulkee melkein samalla litramäärällä etanolia kuin volvo bensalla. Polttoainelinjat ja pumppu ovat toistaiseksi toimineet ok, polttoainesuodatin vaihdettu joitakin vuosia sitten. Tankilla saa kyllä juosta jatkuvasti näillä 50-60l pikkutankeilla. Dieseleillä pääsee pitkälti toista tuhatta kilsaa niin näillä vajaa puolet siitä.

Omaan autoon jos laittaisin niin paras vaihtoehto taitaisi olla se suomalainen boksi, missä tulee etanolianturi polttoainelinjaan. Siinä taisi olla myös oppiva kylmäkäynnistysjärjestelmä. Hinta vaan hyppää heti 350e paikkeille.

Ehkä tässä suurin hyöty on, että menovettä saadaan tehtyä kotimaisella työllä, vieläpä elintarvikejätteestä, ja vähennettyä fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Tosiaan tämä alkuperäisflexsari starttaa laakista sekä kylmänä, että piuhasta. Saķemannilla oli lämmityspiuhan pakettikin vielä tallessa, sentään auki revittynä.

Aikaisemman viestini jälkeen on tullut opittua paljon asiasta. Joten ajattelin tulla asiasta kertomaan, koska opin itse paremmin kirjottaessa enkä tiennyt mihin kirjottaisin.

Eli, aikaisemmin kun en ollut varma etanolin palonopeudesta, vaan ainut tietoni oli se mitä foorumeilla oli ihmiset puhuneet, asiaahan oli sitten puolesta ja vastaan yllinkyllin. Mutta, nyt on tieteellistä faktaa. Bensan palonopeus stökiömetrisellä seossuhteella on noin 27,5 cm/s, kun puhtaan etanolin palonopeus stökiömetrisellä seossuhtella on noin 40 cm/s. Paras palonopeus saavutetaan hieman rikkaalla seossuhteella (noin 0,85-0,9), jolloin bensan palonopeus on noin 30 cm/s, ja etanolin 42,5 cm/s. Nämä ovat samassa lämpötilassa mitattuja, eri lähteissä voi näkyä erisuuruisia arvoja riippuen mittauslämpötilasta. Ja tämä on syynä sille, miksi etanoliin vaihto ilman muita muutoksia lisää auton suorituskykyä. Palaminen nopeutuu, jonka vuoksi paineennousu sylinterissä on radikaalimpi, jolloin ottomoottorin työkierrossa ilmenevä vakiotilavuuspalaminen aikaansaa, että suurempi osa polttoaineesta saadaan poltettua optimikohdassa, jolloin palamista ilmenee vähemmän alueilla, joissa kampiakselille tehtävän työn määrä olisi alhaisempi. Kemialliselta kannalta syytä palonopeudelle en tiedä, olen perstuntumalta veikannut hapen osuutta ja hiilen vähyyttä, sillä kaikki alkoholit ovat järjestään lähellä samaa palonopeutta ja kaikissa on vähemmän hiiltä ja enemmän happea verratessa bensaan. Metanolin palonopeus on noin 2 cm/s nopeampi kuin etanolin. Etanolissa on 52 painoprosenttia hiiltä, 13 painoprosenttia vetyä ja 35 painoprosenttia happea. Metanolissa on 38 painoprosenttia hiiltä, 12 painoprosenttia vetyä ja 50 painoprosenttia happea. Keskivertobensiinissä on keskimäärin/suurinpiirtein 86 painoprosenttia hiiltä ja loput vetyä. Tähän perustin johtopäätökseni. Bensan tarkkaa koostumusta ei kirjallisuudessa kukaan tiedä, sillä se vaihtelee jonkinverran riippuen jalostuksesta ja lisäaineistuksesta, joten tarkkaa arvoa ei tiedä kuin bensan jalostaja, ja arvatkaapa kertovatko he..

Sen verta kuitenkin kemiaa tiedän, että hapen sisältyminen polttoaineeseen tiputtaa lämpöarvoa radikaalisti. Syynä tälle on happiatomin suurempi paino vetyyn ja hiileen verraten. Hiili ja vety nostavat, happi alentaa lämpöarvoa. Nähdään tästä kaavasta, jolla voidaan laskea hiilvietypolttoaineen lämpöarvo (MJ/kg):
hf=35,17*C+94,21*H-10,47*O
Jossa alkuaineet massaosuuksina (kg/kg)
Hiilen ja vedyn suhde bensiinissä oli 6,14, kun etanolin on 4. Eli etanolissa on vetyä suhteessa hiileen enemmän. Koska vedyllä on kaavassa suurempi kerroin, voidaan päätellä etanolin hiili/vetysuhteen olevan lämpöarvon kannalta parempi. Hapen massaosuus kuitenkin vie tuon pienen hyödyn mennen tullen ja palatessa.

Bensahan on siitä hyvä, että kaiken hapen saa ilmasta, eli loppujenlopuksi polttoaineesta vain ~7% kuskataan mukana, kun etanolilla ajettaessa kokonaispolttoaineesta ~9,5% kuskataan mukana, kun osa hapesta kulkee mukana. (Prosentit laskettu teoreettisen ilmantarpeen kautta)
Sähköautossa asiat on tosin vielä huonommin, kun täytyy 100% polttoaineesta kuskata mukana.. Vetyautoja odotellessa, sillä kun on lämpöarvo 120 MJ/kg ja teoreettinen ilmantarve 34 kg/kg. Ihmekkään kun niillä on pitkät toimintasäteet (~500-600 km) vaikka tankki on kooltaan luokkaa 10 litraa.. Painetta siellä kyllä on, mutta mukavan kompakti tankki. Mutta tämä enää asiaan liity.

Ja lopuksi, syy etanolin aikaisempaan sytytysennakkoon on sen nakutuksenkesto bensaan verraten. Eli voidaan aikaistaa sytytysennakkoa, kun ei nakuta, jolloin palamisen huippupaine saadaan sinne optimikohtaan (apauttiarallaa 10-15 astetta YKK:n jälkeen). Bensalla ei välttämättä vakionakaan päästä kyseiseen arvoon, vaan joudutaan huippuvääntömomentin (eli suurimman sylinteripaineen) kohdalla myöhästämään ennakkoa, että vältytään nakutukselta. Tämä ei toki automaattisesti tarkoita että ennakkoa lisää, mutta se on mahdollista, mikäli bensalla ei ole päästy optimiarvoon, jolloin saadaan pelkällä ennakonsäädöllä lisää voimaa.

Ja loppujen lopuksi, etanolin kylmäkäynnistysongelmat johtuvat alhaisesta puristussuhteesta. Me kaikki tiedetään, että ilman puristaminen aiheuttaa sen lämpenemisen, mutta etanolin höyrystäminen vaatii suuremman määrän energiaa bensaan verraten. Lisäksi etanolin syttymislämpötila on korkeampi kuin bensan, näistä johtuu sen parempi nakukesto. Etanoli jäähdyttää kokoonpuristettavaa ilmaa höyrystyessään enemmän kuin bensa jäähdyttäisi, jonka takia sylinterissä olevan ilman lämpötila jää puristettaessa alhaisemmaksi kuin bensan. Tämän vuoksi riittävän suurta määrää etanolista ei höyrysty, jotta se saavuttaisi seossuhteen, jossa se voisi syttyä. Nestemäisenä kun se ei oikein ota syttyäkseen. Tähänkin on kaava olemassa, ns. Boien kaava, jolla voidaan teoreettisesti arvioida polttoaineen vaikutusta puristettavan ilman lämpötilaan. Etanolin höyrystämiseen vaadittava energia on 904 kJ/kg, metanolin 1110 kJ/kg ja bensan 380-500 kJ/kg. Bensan itsesyttymislämpötila on noin 300 °C, etanolin 420 °C ja metanolin 450 °C.

Eli ei muutakon kantta höyläämään jossei meinaa pakkasella syttyä. Bensakiskon lämmityselementti on myös toinen hyvä vaihtoehto, jolloin sähköllä lämmitetään polttoainetta kylmäkäynnistyksessä, jolloin se höyrystyy paremmin sylinterissä ja syttyy paremmin. Tämä todennäköisesti on vakiona tehtaalta tulevissa flexifueleissa. Kannen höylääminen on parempi vaihtoehto, kun samalla lämpöhyötysuhde paranee ja polttoaineen palonopeus kasvaa kun tavara on tiiviimpää, sen lisäksi että itse palomatka on lyhyempi. Siinä on vain se ongelma, että sitten paljoa enää bensalla ajella.. Huomattava ero tuolla oli, kun 8,5:1 puristussuhteinen turbomoottori 2000-luvulta ei ota startatakseen etanolilla, mutta ohc 9,3:1 puristussuhteella ja alkuperäisellä kaasarilla syttyy paljon vähemmällä hinkkauksella. Ja koska se hyötysuhde paranee kantta laskiessa, tippuu kulutuskin. Etanolin suuri kulutus johtuu vain sen sisältämästä hapesta, ja siitä, ettei bensalle tehtyä moottoria käytetä niinkuin etanoli mahdollistaisi. Kyllähän se toimii, mutta siellä on paljon käyttämätöntä potentiaalia jos ei tehdä muita muutoksia kuin lisätään syötettävää polttoaineen määrää. Täytyykin alkaa rakentelamaan ja koittaa setviä mihin kulutukseen pääsisi kun nostaa puristussuhdetta. Palataampa sitten asiaan.

Arvostaisin, jos joku tässä huomaa virheitä ja kertoo niistä ennenkuin menen kylille kehuskelemaan etanolista.

Foorrtti kirjoitti:
Arvostaisin, jos joku tässä huomaa virheitä ja kertoo niistä ennenkuin menen kylille kehuskelemaan etanolista.

Joukkojen viisaus asiasta puhuu sen puolesta ettei etanoli oikein ole sopiva polttoaineeksi koska etanoli-autoja on hyvin vähän, polttoaineen saatavuus rajattu, moottorin kestävyys alentunut verrattuna bensaan ja kaikenlainen tyhjänpäiväinen säätäminen tarpeen flexifuulilla.

Toki joillakin tuollainen tehdastekoinen flexifuulaus saattaa toimia jopa kymmeniätuhansia kilometrejä mutta silloinkin kysymyksessä on vasta alkutaival verrattuna mihin tahansa bensa-autoon joilla ajetaan luotettavasti varmuudella keskimäärin yli 200 000km.

Autoilja keskimäärin odottaa kulkuneuvoltaan luotettavaa toimintaa kaikissa olosuhteissa, eleettömästi ja ilman turhaan säätämistä.

Jos harrastaa autoilua Pelle Pelottoman -asenteella ja on valmis tekemään mittavaa tuotekehitystyötä niin mikään ei estä tekemästä muutoksia tekniikkaan ja säätämään polttiainekäyriä ja tekemään vaikka millaisia virityksiä polttoainejärjestelmään. Mutta mitään etua siitä ei saavuteta valmiiksi kehitettyyn bensa-autoon verrattuna.

Kyllähän etanoli palaa, mutta.Usassa on 15% etanolipensaa myynnissä, toyota ja monet muut automerkit ovat kieltäneet
tämä pensan käytön autoissaan.Tästä voinee vetää johtopäätöksen, ettei etanoli ole terveellistä polttoainetta, jos meinaa autollaan ajaa pidempään,niinkuin edellisessä kommentissa todettiin.Kilpailukäytössä asia on tietysti eriasia, kun moottoreita vaihdetaan tarpeen mukaan.

Voi olla, mutta voisitteko tarkentaa, että mitä vaurioita etanoli aiheuttaa bensaan verrattuna? Tiedän, että enemmän polttoainetta päätyy öljyn sekaan ohivuotona. Onko kyse tästä aiheutuvista laakerivaurioista vai onko jotain muita ongelmia havaittu? Mikä on ollut syynä tälle 15% seoksen kieltämiselle? Totta voi olla, ettei bensalle suunnitellut moottorit etanolia kestä. Sama ongelma se oli niiden lyijybensamoottoreiden vai mitä ne nyt olikaan, kanssa.
Sierrasta ei ole mennyt muutakuin bensatankin anturi rikki etanolin vuoksi. Se meni sekaisin ja lähettää vaihtelevaa signaalia, saaden neulan hyppimään laidasta laitaan. Ei ole itseä haitannut, ymmärrän että jotakuta haittaisi. Itse en ole kuullut ainoastakaan etanolista johtuneesta moottorivauriosta. En tiedä missälie pimennossa olen elänyt kun en ole kuullut.

Foorrtti kirjoitti:V
Sierrasta ei ole mennyt muutakuin bensatankin anturi rikki etanolin vuoksi. Se meni sekaisin ja lähettää vaihtelevaa signaalia, saaden neulan hyppimään laidasta laitaan. Ei ole itseä haitannut, ymmärrän että jotakuta haittaisi. Itse en ole kuullut ainoastakaan etanolista johtuneesta moottorivauriosta. En tiedä missälie pimennossa olen elänyt kun en ole kuullut.

Etanoli asettaa materiaaleille erilaiset vaatimukset. Tosin tehtaan flexifuuleissa se on otettu huomioon. Käsitykseni mukaan etanoli heikentää voitelua josta syystä öljynvaihtoväliä on syytä tihentää.

Kylmäkäyntiominaisuudet ovat heikommat ja todennäköisesti myös päästöarvot ovat poskellaan pitkän aikaa kylmissä olosuhteissa. Kaikkea voi kokeilla, vaikka asetonia bensan sekaan jos ei välitä materiaaleista tai munkinpaistorasvaa dieseliin.

Kysymys onkin lähinnä pitkän aikavälin hyödyistä/haitoista. Tässäkään asiassa ei ole keksitty pyörää uudelleen.

Foorrtti kirjoitti:Voi olla, mutta voisitteko tarkentaa, että mitä vaurioita etanoli aiheuttaa bensaan verrattuna? Tiedän, että enemmän polttoainetta päätyy öljyn sekaan ohivuotona. Onko kyse tästä aiheutuvista laakerivaurioista vai onko jotain muita ongelmia havaittu? Mikä on ollut syynä tälle 15% seoksen kieltämiselle? Totta voi olla, ettei bensalle suunnitellut moottorit etanolia kestä. Sama ongelma se oli niiden lyijybensamoottoreiden vai mitä ne nyt olikaan, kanssa.
Sierrasta ei ole mennyt muutakuin bensatankin anturi rikki etanolin vuoksi. Se meni sekaisin ja lähettää vaihtelevaa signaalia, saaden neulan hyppimään laidasta laitaan. Ei ole itseä haitannut, ymmärrän että jotakuta haittaisi. Itse en ole kuullut ainoastakaan etanolista johtuneesta moottorivauriosta. En tiedä missälie pimennossa olen elänyt kun en ole kuullut.

Jos tutkisit sierraa tarkemmin, niin sattais löytyä muutakin. Etanoli on korrodoiva aine, etanolin pHe eli happamuuslukema
on alle 6.5 joka tarkoittaa kasvanutta polttoainepumpun ja suuttimien vaurioriskiä .En ymmärrä miksi ihmiset hehkuttaa etanolin puolesta, kun sen energiasisältö bensaan verrattuna on naurettavan pieni.Bensan energiasisältö on32389kj per litra kun etanolin on 21283 kj per litra.

Totta, olen kuullut että bensaletkut ja vastaavat ei-metalliset osat voivat lähteä syöpymään. Voinee aiheuttaa hapettumista alumiinillekkin? Etanoli heikentää öljyn voitelukykyä juuri siitä syystä että se kuulemani mukaan kulkeutuu helpommin männänrenkaiden ohi. Lisäksi, etanoli pesee öljyt helpommin pois, etenkin liian rikkaalla seossuhteella. Nämä tosin perustuvat kuulopuheisiin joten varmaksi en mene sanomaan.

Kylmäkäyntiominaisuudet ovat heikommat juurikin tuosta aikaisemmin kertomastani syystä poiketen. Loppujenlopuksi sen kylmäkäyntiominaisuudet ovat heikommat samasta syystä kuin sen nakutuskestävyys on parempi. Päästöarvot ovat poskellaan tasan niinkauan jokaisella polttoaineella kuin menee moottorilla ja katalysaattorilla lämpenemiseen. Moottorin esilämmitys talvella on tämän vuoksi erityisen tärkeätä. On nuissa bensavehkeissäkin näkynyt, ettei katalysaattori lämpeä lyhyellä työmatka-ajolla kovilla pakkasilla siihen pisteeseen että se alkaisi muuttamaan haitallisia päästöjä. Tähän voi kuitenkin vaikuttaa moottorinohjaimen koodilla ja saada erityisesti katalysaattori lämpeämään nopeammin.

Kaikkea voi kokeilla - ja on kokeiltukkin eri olioiden toimesta. Mutta miksi ei pitäisi kokeilla jotain uutta ja pysyä siinä vanhassa ja turvallisessa ilman mitään kehitystä? Käsittääkseni bensalinjasto on ainut asia, mikä ei vanhemmissa autoissa etanolia kestä. Tänäkin päivänä suurin osa bensaletkuista mitä tarvikkeenakin myydään, kestää puhdasta etanolia. Asiasta puheenollen, ovat hetken jo testailleet Scanian moottoreilla RED95-nimistä tavaraa. SIinä on 95% etanolia ja 5% vettä, tarkoitettu dieseltyökierrolle. Ei sovi vanhanaikaisiin öljypoltindiisseleihin, kun vaatii korkeamman puristussuhteen toimiakseen ja syöttöpumpun, joka kestää etanolia. Vaatinee muitakin muutoksia, mutten tarkkaan perehtynyt.

Mutta ikinä en ole kuullut ainuttakaan moottoria hajonneen etanolin vuoksi. Tästä haluaisin kuulla lisää ja yksityiskohtaisemmin, mitä hajosi, miten ja kuinka pitkän ajon jälkeen ja missä tilanteessa? Miten muutettu etanolille/mitä muutoksia tehty ja automalli?

anon1 kirjoitti: Jos tutkisit sierraa tarkemmin, niin sattais löytyä muutakin. Etanoli on korrodoiva aine, etanolin pHe eli happamuuslukema
on alle 6.5 joka tarkoittaa kasvanutta polttoainepumpun ja suuttimien vaurioriskiä .En ymmärrä miksi ihmiset hehkuttaa etanolin puolesta, kun sen energiasisältö bensaan verrattuna on naurettavan pieni.Bensan energiasisältö on32389kj per litra kun etanolin on 21283 kj per litra.

Mistä komponenteista kannattaisi lähtä tutkimaan? Ainut asia jonka tuo energiasisältö aiheuttaa, on tarve syöttää enemmän, ja sekin johtuu vain sen sisältämästä hapesta. Hyötyä etanolista on suuresti, moottorista saadaan enemmän voimaa ja ympäristö voi paremmin kun käytetään uusiutuvaa polttoainetta, jolloin tavara vaan kiertää ympyrää muuttamatta asiaan liittymättömiä asioita. Itse en ymmärrä, miksi ihmiset hehkuttavat bensan puolesta, kun siitä ei ole mihinkään, sen ominaisuudet loppuvat kesken tosi nopeasti. Valtion rahoitukseen se toki on erinomainen asia. Mutta ei siitä autossa mihinkään ole. Nakuttaa vaan ja se vasta moottoria hajottaakin.

Yksi asia vielä.etanoliautojen huono käynnistyvyys saattaa osittain johtua myös etanolin kyvystä sitoa erittäin hyvin kosteutta on vettä, mitä tulee tankkiin tankin tyhjentymisen myötä tulevan ilman mukana.

[quote="Mk2Cortina"][quote="Foorrtti"]V


Kaikkea voi kokeilla, vaikka asetonia bensan sekaan jos ei välitä materiaaleista tai munkinpaistorasvaa dieseliin.

Asetonin käyttö on vapaaehtoista,mutta talvilaadun etanolipolttoaineeseen lisätään helposti haihtuvia ja palavia yhdisteitä, kuten eetteriä ja tai pentaania.Kysymys kuuluu, välitätkö autostasi niin paljon ettet aja eetterillä ja pentaanilla.