Ford-Club Finland

Olisikohan mahdollista saada sierra toimimaan etanolilla? Olisi huomattavasti halvempaa ajella ja varsinkin jos meinaa rakentaa pikkusen tehokkaamman yksilön.. Ainakin varmaan erilainen polttoaineen suihkutuksen ohjaus ja etanolin kestävää letkua.

Jatketaan keskustelua tästä

orkkisletkut/putket ovat kyllä valmiiksi etanolia kestävät. Ainoa kohta polttoainelinjassa joka voi teoriassa haitata, on alumiininen suutinkisko. Aika pieni haitta varmasti.

Eiköhän se riitä kun laittaa isommat suutimet, ja paineella viilaa tuoton kohdalleen. Hankalinta kyllä sierran tapauksessa nähdä paljonko fuel trimmit ovat, kun ei ole OBD-porttia.

Uudemmalla DOHC koneella (2.0 16, 2.3) puolestaan ihan helppoa kun trimmit näkee läppärillä.

Hommaa helpottaa kun asentaa ohjelmoitavan ruiskuboxin esim MS3:n...
Isompaa suutinta ainakin joutuu laittamaan.

AJ-330 kirjoitti:Olisikohan mahdollista saada sierra toimimaan etanolilla? Olisi huomattavasti halvempaa ajella ja varsinkin jos meinaa rakentaa pikkusen tehokkaamman yksilön.. Ainakin varmaan erilainen polttoaineen suihkutuksen ohjaus ja etanolin kestävää letkua.

Jatketaan keskustelua tästä

Jaa, että olis halvempaa ajella... . No, jos auto on siihen soveltuva ja tekniikan vaatimia kustannuksia ei huomioida, niin ok.
Mutta vakion bensakoneen muuttaminen etanolilla ajettavaksi edellyttää ahdettua ja moottorin ohjauslaitteeltaan siihen sopivaa lähtökohtaa, tai turbottoman koneen puristussuhteen nostamista.
Ilman puristusuhteen nostamista ( joko "turbolla" tai rakenteellisesti ) ei kannata haaveillakkaan tehokkaasta ja taloudellisesta etanoliautoilusta.
Muistettavaa: mm. polttoaineen siirtopumpun muutaminen etanolia kestäväksi ( suihkutuslaitteiden yhteydessä oleva rullapumppu kestää ). Ja on toki muitakin huomioitavia tekijöitä, erityisesti tiivisteiden ja putkien / letkujen osalta.
Ja etanolia kuluu muutostenkin jälkeen sitten reilusti enemmän verrattuna bensiinillä toimiviin; voi todeta mm. multifuel-moottorien kulutuslukemista.

JohnFinn onkin näköjään kovemman luokan moottorispecialisti(kin). Voisitko hieman valottaa tällaiselle vähemmän moottoreista ymmärtävälle, että kuinka paljon puristussuhde nousee turbolla? Ymmärsin "neuvoistasi", että jos vapaastihengittävään moottoriin laitetaan turbo, puristussuhde nousee. Eikö niin? Nouseeko puristussuhde myös turbon vaihdolla? Jos nousee niin kuinka paljon, vaihdettaessa esim. HX40 -> HX55?

Hannu kirjoitti:JohnFinn onkin näköjään kovemman luokan moottorispecialisti(kin). Voisitko hieman valottaa tällaiselle vähemmän moottoreista ymmärtävälle, että kuinka paljon puristussuhde nousee turbolla? Ymmärsin "neuvoistasi", että jos vapaastihengittävään moottoriin laitetaan turbo, puristussuhde nousee. Eikö niin? Nouseeko puristussuhde myös turbon vaihdolla? Jos nousee niin kuinka paljon, vaihdettaessa esim. HX40 -> HX55?

Tainnu paineet ja suhteet mennä sekaisin.

Vai ei säästöä tuu
jos n2.40e säästää 100km kohti nii onhan seki jotain
Omaan 240 volvoon tehdyt muutokset.
225cc suuttimet--->250cc 5e
Kannesta 1.5mm pois 20e
tuo kannen höyläyskään ei ollu pakollinen toimen pide.
Kylmäkäynnistys on vähä hankalaa. Sitä yritän nyt ratkoa ja halvalla tietty 8)
Tehotkaan ei oo laskenu nii paljon etteikö liikenteen seassa pysy mukana Testattu etta kaverin w124 300 automatic farkku mese jää valoista lähtiessä 8)

Mistä noi 250cc suuttimet on kotoisin? Jos niitä on isompikin kasa jouten voin ostaa 4.
Dokkiin laitoin lisäsuuttimen, mikä on hieman kömpelö ratkaisu joskin toimiva. Hienosäätö tapahtuu potikalla ecua huijaamalla. Esim kylmäkäynnistyksessä tarvii lisähuikkaa lisäsuuttimen sijainnista johtuen. Miltei 10tkm on jo kiljulla ajettu.

country sedan kirjoitti:Mistä noi 250cc suuttimet on kotoisin? Jos niitä on isompikin kasa jouten voin ostaa 4.
Dokkiin laitoin lisäsuuttimen, mikä on hieman kömpelö ratkaisu joskin toimiva. Hienosäätö tapahtuu potikalla ecua huijaamalla. Esim kylmäkäynnistyksessä tarvii lisähuikkaa lisäsuuttimen sijainnista johtuen. Miltei 10tkm on jo kiljulla ajettu.

suuttimet on fiat croma turbosta. ei oo enempää ku noi mitkä nyt autossa kiinni mulla kilsoja takana 3300km...

Tuolla projektien puolella Warro kirjoitteli tästä samasta kiljusta, ja oli kuulemma painanu männänrenkaitten läpi öljyn sekaan.. Kyseessä oli se vasta kasattu/porattu kone. Itse en asiasta kokemusta omaa, mutta osui vaan silmään tämä aihe.

viewtopic.php?f=10&t=31933&start=225

Linkki kyseiseen ketjuun^^

Onhan se ajettu öljy eri väristä, kun ei polttoaineesta tule hiiltä siihen sekaan.
Lähempänä tuoretta öljyä se ulkonäkö kumminkin on kuin sitä pikeä mitä normi bensalla saa aikaan.

Hyvin toi etanolilla ajaminen puhdistaa palotilan, männänlaen ja venttiilit, pakopakanavassakaan ei ollu karstaa ku muutama nökäre jäljellä.

Itellä kans vastaava projekti jo jonki aikaa ollu tekeillä
Lähtökohtana on perus 2,0i OHC 9,2:1 puristuksella
Suuttimiksi on turbo saabin noin 270cc tai cossun 300cc, kummilla toiminee paremmin.
Ahtimena T03, paineet tulee johki 0,5-1,0 välille, välijäähytetty tietysti.
Cossun tankki ja boschin 044 pumppu (hieman ylimitotettu)
Megasquirt tulee ohjaamaan ruiskutusta.

Eihän tuo ahdin tietenkään staattista puristussuhdetta nosta, mutta dynaamista kylläkin, silloin kun ahdin alkaa tuottaa painetta imusarjaan.

Niin ja öljythän joutuu luonnollisesti vaihtamaan useammin, koska tolla etanolilla on taipumus pitemmän päälle pilata öljyn voitelu- ja korroosionesto ominaisuudet.

Staattinen puristussuhde on sylinterin kokonaistilavuuden suhde palotilaan.
Dynaaminen puristussuhde on männän syrjäyttämän ilmamäärän suhde palotilan tilavuuteen imuventtiilin sulkeutumisen jälkeen.

Kumpaa suhdetta se turbo muuttaa

emax kirjoitti:Staattinen puristussuhde on sylinterin kokonaistilavuuden suhde palotilaan.
Dynaaminen puristussuhde on männän syrjäyttämän ilmamäärän suhde palotilan tilavuuteen imuventtiilin sulkeutumisen jälkeen.

Kumpaa suhdetta se turbo muuttaa

Olen odotellut mielenkiinnolla vastausta kysymykseesi. Luultavasti se muuttaa kumpaakin suhdetta

Jos ahtoa on vaikkapa 1bar ylipainetta, niin silloin palotilassa on tuplasti enemmän kokoonpuristettua polttoaineseosta, eli sillälailla se turbo muuttaa dynaamista puristussuhdetta. Toisin sanoen imuventtiilin sulkeutumisen jälkeen palotilassa vallitsee kovempi paine, kun sinne on ahdettu enemmän tavaraa.

Paine kyllä. Ei suhde. Sielä on kovempi paine myös silloin kun mäntä alkaa puristamaan, ja suhde säilyy näin samana. Ei ole väliä onko sielä ahtoja 0 bar vai 10 bar, se mälli puristetaan silti kasaan samassa suhteessa.

E: Ok, ei se nyt aivan nuon ollukkaa Dynaamisen pitäisi näköjään tarkoittaa sitä todellista, johon pitäisi ottaa sitä myöten mukaan myös ilmanpaine, nopeus, resonanssi yms. muuttujat
Oon kuitenki tottunu pitämään tuota vaan sellaisena johon lasketaan mukaan ne asiat jotka pysyy moottorissa vakiona. Ahdot sitte erikseen

E2: Testatkaa
http://www.wallaceracing.com/dynamic-cr.php

Tekno kirjoitti:orkkisletkut/putket ovat kyllä valmiiksi etanolia kestävät. Ainoa kohta polttoainelinjassa joka voi teoriassa haitata, on alumiininen suutinkisko. Aika pieni haitta varmasti.

Eiköhän se riitä kun laittaa isommat suutimet, ja paineella viilaa tuoton kohdalleen. Hankalinta kyllä sierran tapauksessa nähdä paljonko fuel trimmit ovat, kun ei ole OBD-porttia.

Uudemmalla DOHC koneella (2.0 16, 2.3) puolestaan ihan helppoa kun trimmit näkee läppärillä.

ei haittaa alumiininen suutinkisko mitenkään ainakaan kymmeneen vuoteen. ja orkkis letkut pitää jos on kunnossa. jos on kulumia niin voi pehmetä, turvota ja puhjeta.

Paljonko ootte saaneet lisähevosia, RE85:llä verrattuna 98:iin, noilla kooonpanoillanne?

Mietin vaan, että oiisiko 200hv:n raja todennäköisimmin saavutettu katukäytössä RE85:llä, esim. sellaisessa ohc-paketissa, jossa isoventtiilikansi, jyrkkänokka ja läppärungot?

(ja nyt en tarkoita tuota tämän hetkistä oharia )

En oo penkittäny omaa sierraa mutta luulisin että samoilla ahdoilla bensalla ja viinalla on aika samat tehot... viina vaan mahdollistaa kovemmat paineet ja ennakot. esim jos bensalla uskaltaa ahtaa 1.5bar ja ennakoita 14 astetta niin viinalla + 2 bar ja ennakoita 25 astetta..
vois ehkä verrata samaan kuin vesiruisku dieselissä...
ja mä ihmettelen miten warrolla meni viinat alakertaan kun mullakaan ei mene vanhoilla männänrenkailla, vaikka säädöt oli aluks helvetin paksullaan...

AJ-330 kirjoitti:Olisikohan mahdollista saada sierra toimimaan etanolilla? Olisi huomattavasti halvempaa ajella

Hmm... korjatkaa, jos olen väärässä, mutta eikö etanolilla ajaminen ole loppupeleissä itse asiassa kalliimpaa, kun sitä menee huomattavasti enemmän kuin normibensaa? Kai myös huoltokustannuksissa näkynee?? Voin toki olla väärässäkin, nainen kun olen...

Kopioin toisesta topicista johon olin vastannut;
Re85:sta kuluu noin 30% enemmän.
eli jos bensaa menee 10L satkulle -> maksaa n. 1.750e/L -> 17.50e / 100km ajoa
re85:sta menee 13.3L satkulle -> maksaa n. 1.099e/L -> 14.60e / 100km ajoa

kuukaudessa 2000km niin 85:lla säästää jo ~60e. vuodessa 720e...

Ja mitä tulee huolto kustannuksiin, niin koneen kunnosta riippuen öljynvaihto väli saattaa lyhentyä hieman. Muuten ei aiheuta mitään lisähuollon tarvetta.

Kuitenkin oma mielipide on että jos ei ole virittämässä autoa, niin en välttämättä muuttaisi etanolilla toimivaksi sillä huonojakin puolia löytyy esim. kylmäkäynnistyvyys ja polttoaineen myyntipisteet jos lähtee reissuun.
viritys käytössä kyllä suosittelen.....

JohnFinn kirjoitti: Jaa, että olis halvempaa ajella... . No, jos auto on siihen soveltuva ja tekniikan vaatimia kustannuksia ei huomioida, niin ok.
Mutta vakion bensakoneen muuttaminen etanolilla ajettavaksi edellyttää ahdettua ja moottorin ohjauslaitteeltaan siihen sopivaa lähtökohtaa, tai turbottoman koneen puristussuhteen nostamista.
Ilman puristusuhteen nostamista ( joko "turbolla" tai rakenteellisesti ) ei kannata haaveillakkaan tehokkaasta ja taloudellisesta etanoliautoilusta.
Muistettavaa: mm. polttoaineen siirtopumpun muutaminen etanolia kestäväksi ( suihkutuslaitteiden yhteydessä oleva rullapumppu kestää ). Ja on toki muitakin huomioitavia tekijöitä, erityisesti tiivisteiden ja putkien / letkujen osalta.
Ja etanolia kuluu muutostenkin jälkeen sitten reilusti enemmän verrattuna bensiinillä toimiviin; voi todeta mm. multifuel-moottorien kulutuslukemista.

pakko kysyä että montako etanolilla toimivaa autoa olet rakentanut ja miksi ei ole toiminut ilman ahtamista tai vakio puristuksilla? ja mikä on lähtökohdiltaan sopiva moottorinohjauslaite etanoolille? mulla on 2xdellorto DHLA
ja onko olemassa jokin tehokas ja taloudellinen auto?

jepuflex kirjoitti: pakko kysyä että montako etanolilla toimivaa autoa olet rakentanut ja miksi ei ole toiminut ilman ahtamista tai vakio puristuksilla? ja mikä on lähtökohdiltaan sopiva moottorinohjauslaite etanoolille? mulla on 2xdellorto DHLA
ja onko olemassa jokin tehokas ja taloudellinen auto?

Hieman offtopic, mutta JohnFinn on jonkin sortin insinööri jutuista päätellen. Teoria on vissiin hallussa, muttei käytäntö. Eli todellisuudessa ei tiedä mistään mitään.