Ford-Club Finland

hommasin cossun männät ilman veivejä. mitkähän veivit käy ohc kampuraa ja cossun mäntää? ja onko kellään mitää tietoa kun autoon on laitettu se megasquirt,mutta siihen boksii on johdot juottamatta mistä lähtee kannettavaan sitten piuha,eli johtoja on isonippu ja liitin mutta onko kellään tietoa mistä löytäis jonkun ohjeen mihin ne johdot kuuluu siinä liittimess?

Cossun veivit = helpoin.
Mega

Saabin veivit = vaikeampi, mutta aika yleinen silti.

Tai jos käyttää oharin omia veivejä pitää lohkosta pyyhkästä lastu pois.

country sedan kirjoitti:Tai jos käyttää oharin omia veivejä pitää lohkosta pyyhkästä lastu pois.

siis jos ohc:n lohkoon laittaa cossun männät ohc:n veiveillä niin miksi pitää ottaa lastua??

Jää männät alle kansitason aika reippaasti, liian pieni puristussuhde (kun se paljealue menee siinä). Lisäksi nakutusherkkyys kasvaa. Näin niinku nopeasti ajateltuna Varmaan country sedan korjaa, jos ja kun olen väärässä

kasvaako se nakutusherkkyys siis tuollasessa kokoonpanossa epäedullisen palotilan muodon takia verrattuna mäntään?vai mitenkä siis..

country sedan kirjoitti:Tai jos käyttää oharin omia veivejä pitää lohkosta pyyhkästä lastu pois.

..ja taitaapa olla erin paksuiset männäntapitkin. Eli yläpäähän heloitus uusiksi.

Pitääkö paikkaansa että jos ottaa lohkosta vähän pois niin kiertää enemmän?

Häh, mitenkäs se siihen vaikuttaa

Jaakko85 kirjoitti:Jää männät alle kansitason aika reippaasti, liian pieni puristussuhde (kun se paljealue menee siinä). Lisäksi nakutusherkkyys kasvaa. Näin niinku nopeasti ajateltuna Varmaan country sedan korjaa, jos ja kun olen väärässä

Eipä näy olevan mitään korjattavaa.

voicecoil kirjoitti:kasvaako se nakutusherkkyys siis tuollasessa kokoonpanossa epäedullisen palotilan muodon takia verrattuna mäntään?vai mitenkä siis..

vai miksi se nakuherkkyys kasvaa kun rutistus pienenee?

Siis kun puristussuhdetta pienennetään ns väärällä tavalla, eli jos tasalakisesta männästä sorvaa vaikkapa millin pois niin sehän jää silloin "reilusti" alle lohkotason + kannentiivisteen paksuudet ym -> vaikuttaa palamisnopeuteen joka vaikuttaa nakutusherkkyyteen. Kuten huomaat en aivan tarkkaan itsekään ymmärrä tätä (en ole mikään ydinfyysikko ), mutta jotenkin näin ne gurut on kertoneet. Ite vaan toistelen niitä samoja ja koitan vähän viisastella

Tähän samaan liittyy tulpan sijoittelu kannessa, palotilan malli ja muodot jne jne..

cossun veivi on 1,5mm pidempi kuin OHC:n veivi.
saabin veivi taas huomattavasti pidempi, en usko että saab+cossunmäntä yhdistelmää ois käytetty.

ei se lohkotason alle jääminen ole syy nakutukseen.

voicecoil kirjoitti:ei se lohkotason alle jääminen ole syy nakutukseen.

Enpä ala kinaamaan, kerran en osaa perustella sitä oikein. Joku muu ehkä voisi tietää enemmän..

Jaakko85 kirjoitti:Siis kun puristussuhdetta pienennetään ns väärällä tavalla, eli jos tasalakisesta männästä sorvaa vaikkapa millin pois niin sehän jää silloin "reilusti" alle lohkotason + kannentiivisteen paksuudet ym -> vaikuttaa palamisnopeuteen joka vaikuttaa nakutusherkkyyteen. Kuten huomaat en aivan tarkkaan itsekään ymmärrä tätä (en ole mikään ydinfyysikko ), mutta jotenkin näin ne gurut on kertoneet. Ite vaan toistelen niitä samoja ja koitan vähän viisastella

Tähän samaan liittyy tulpan sijoittelu kannessa, palotilan malli ja muodot jne jne..

tietenkin tälläinen vaikuttaa mutta kuinka paljon? se onkin sitten ihan erijuttu mihin vaikuttaa AHTOpaineen määrä. ahtamaton ei ala nakuttamaan jos puristuspaine laskee, koska nakuttaminenhan on seoksen itsestään syttymistä liian aikaisin esim. kuumasta karstatta, suuri puristuspaine. ymmärtääkseni suurempi puristuspaine -> suurempi palamis nopeus( -> enemmän lämpöä -> nakutus herkkyys kasvaa) niin kauan kun polttoaine-ilma-seos ei syty itsestään pelkästä puristuksessa voidaan nakuttamista estää myöhäistämällä sytytystä (turboissa ahtopaineen noustessa sytytystä myöhästetään) mutta onko tämän topicin aloittaja jossain vaiheessa puhunut jotain AHDETUSTA moottorista? ei minusta, joten sillon on kysymyksessä "vapari"moottori

Edit: tietenkin voidaan olettaa että ko. henkilö on väsäämässä ahdettuamoottoria kun cossun mäntiä ollaan laittamassa ohariin.

voicecoil kirjoitti:ei se lohkotason alle jääminen ole syy nakutukseen.

Ei ainoa, mutta merkittävä kuitenkin. On kietämättä hämäävän tuntuinen asia, mutta kokeile, jos et kerran puhetta usko.

Nyt tietysti kääntyy puhe ankkamäntälankkukansi kenttiin, mutta siinä männän ja kannen etäisyys on riittävän suuri jolloin ko. ilmiötä ei esiinny.

Kun männän ja kannen väli menee millin pintaan tai alle, ei sinne pysty enää muodostumaan palamiskelpoista seosta. Pahimmillaan taitaa olla jossain 2-3mm tienoilla.
Esim. nuo YB:n männät kun pistää 0 dekkiin tai pari kymppiä yli on puristukset kohdallaan ja nakutus riski minimoitu.

Myös vapari nakuttaa oikein mainiosti jo 10 puristuksilla kun mäntä 1.5mm alle dekin. Sekin on kokeiltu.
Saman syyn takia amerikanpepen 8 puristeiset saastekoneet on tehty monttu männillä eikä reilusti dekin alle jäävillä flat topeilla.

olen kokeillut kyllä,mutta moottori ei ollut ohc ford vaan toyotan 3 t jossa on kyllä ihan erilainen palotila kuin oharissa.ja toyota toimi ainakin ilman ongelmia.mutta tästä asiastahan on turha väitellä,syitä on monia ja joka motti on erilainen.

vanhassa projektissa oli evo2 projektikone,jossa oli männät(kupla mahlet) noin reilusti millin alle kansitason(puristukset 7,6) ja ei mulla ollu ongelmia nakutuksen kanssa>muutoin ku sinne pisti reilusti ahtoo ja sitäki sai sytkän myöhästyksellä tietenkin pienemmäksi.

teoriasta tässä tapauksessa en tiedä,mutta käytännössä omasta kokemuksesta toi männän tason lasku alle lohkotason ei mulla aiheuttanu sen enempää nakutusta,ku esim.cossun alakerrassa jossa oli 4wd wisecot joissa oli 4kpl venttiilien lovia ja kansi is:n 8-venanen.

nooh.tietysti tuohon evo3:een puristukset 8.0. sit oli kyllä lyöty megaruutta,mut kyllä senkin nakuttaan sai tarvitessaan suht. helposti.

Mulla oli yhdessä vaiheessa Cossun koneessa mämmäistä otettu 3mm pois jolloin mäntä jäi dekin alle 2.5mm joilloin puristus suhde laski 7.3:meen (vakio 8.0) ei ollut nakutus ongelmia kun nostin vielä emmakoita lisää samoin ahtoja 1.8bar.
Polttoaine kulutus noisi 0,5l sataselle ja alhaalta hieman vääntö hävisi mutta ylhäällä veto parani merkittävästi. ennakot oli 1.0bar 26 asttetta ja 1.5-1.8bar 20astetta.

Ennen tota muutosta puristus suhde oli 9.0 ja ahtoja 1.4bar ennakot 1.0bar 22 astetta ja 1.2-1.4bar 17 astetta. Tällä konstruktiolla penkitettiin 0,8bar 165Kw takapyörilta (2wd cossun oma turbo Dta:n ohjelmoitava, parempi cooleri, vakio suuttimet 2,5tuumanen putkisto ja kannen kanavat kohdistettu ja siistitty). Kulutus tällä konstruktiolla oli 6.5l sataselle nopeuden vauhdellessa 90-110km/h välillä.

eikös nuo saabin veivit käy suoraan cossun mäntiin yläpäästä,mutta kuinkas alapään kans? laakeri halkasia on sama mutta onko leveydessä jotain eroa sitten? ja onko kokemuksia kansipahveista? mikä olisi kestävä/edullinen?

Kansipahviksi Cossun vakio tilke.

tuota cossun pahvia ajattelinkin kun on varmasti kestävä ja toimiva

Onhanniitä cosan vakiopahveja käytetty kuulemma +400hv peleissäkin että kyllä sillä ainakin alkuun pääsee