Ford-Club Finland

juu eli olisi tuossa kasattuna yksi 2.0 ohc, siinä on alakerta rempattu ja kansi laitettu myös, kanavista työstetty liiat ryönät pois. kokonais puristus on 9.5 kieppeillä...meinailin että olisikohan viisaampia sanomaan että kannattaisikohan ja olisiko mitään hyötyä/järkeä laittaa koneeseen turbo noilla puristuksilla jos ahdot rajattaisi esim. stocca turbon malliin jonnekkin 0.5 kantturoihin...voihan kyllä olla että männät/kannentiiviste pettää heti kättelyssä mutta kiinnostaisi nkokeilla tämmöistäkin viritystä...kaasareina on 40 tupla dellortot jotka myöskin pitäisi paineistaa...

Alkeellisissa koneissa tuo taitaa olla liikaa, mutta jos jotain suorasytty/megaruutta/nakuanturi systeemiä teet niin sitten puristukset voi olla vaikka 10.5:1, mutta jos oikein ymmärrän niin tehdään mahdollisimman halvalla ja vielä kaasareilla niin kannattaa laittaa 7.5-8.0:1. Sytkä on tärkeä osa tossa turbotuksessa, että sinne pitäis joku ahtojen mukaan myöhäistävä ali/ylipainekello saada virranjakajaan. Es. volvo tai saab...
Sorvissa voi ottaa männistä, mutta tekee sitten sellasen nätin montun keskellä eikä vain survaise koko alalta pois. Paljoa ei saa ottaa, kun ne männät on aika ohuet muutenkin eikä sitten kestä yhtään nakutusta.

n.o.s kirjoitti:juu eli olisi tuossa kasattuna yksi 2.0 ohc, siinä on alakerta rempattu ja kansi laitettu myös, kanavista työstetty liiat ryönät pois. kokonais puristus on 9.5 kieppeillä...meinailin että olisikohan viisaampia sanomaan että kannattaisikohan ja olisiko mitään hyötyä/järkeä laittaa koneeseen turbo noilla puristuksilla jos ahdot rajattaisi esim. stocca turbon malliin jonnekkin 0.5 kantturoihin...voihan kyllä olla että männät/kannentiiviste pettää heti kättelyssä mutta kiinnostaisi nkokeilla tämmöistäkin viritystä...kaasareina on 40 tupla dellortot jotka myöskin pitäisi paineistaa...

on liikaa puristuksia 5-7 on sopiva,ja sen saa joko männistä sorvaamall vähän,tai kannesta ottamalla palotilasta pois just saman verran kaikista,kuten itse teen:)

hapi1000 kirjoitti:ja sen saa joko männistä sorvaamall vähän,tai kannesta ottamalla palotilasta pois just saman verran kaikista

ja paksumpi kansipahvi

hapi1000 kirjoitti: on liikaa puristuksia 5-7 on sopiva,ja sen saa joko männistä sorvaamall vähän,tai kannesta ottamalla palotilasta pois just saman verran kaikista,kuten itse teen:)

Kaikki riippuu käytettävästä ahtopaineesta... Eli 0,5-1bar ahdoilla ois joku 8 puristukset jees ja jos mennään yli kilon, ni sit tars puristukset laskee seiskan pintaan ... Ja hommahan menee niin, että huipputehoja haettaessa matalat puristukset ja korkea ahtopaine tuottaa parhaimman tuloksen, mutta arkiajoa ajatellen korkea puristussuhde ja matalat ahdot on parempi ratkasu, koska tällöin kone jaksaa vääntää myös ennen turbon puuttumista peliin ....

Varsinkin jos meinaat tehdä mukavan käyttö-auton niin pysyttelisin tuossa 8-8,5 tuntumassa. Tuolla 5-7 puristuksilla auton luonteesta tulee äkkiä sellainen ettei ennen XXXX kierroksia tapahdu mitään ja sen jälkeen tulee repäisy(potku) kun puhallin lähtee kunnolla mukaan. Sitten taas alkaa puhaltimen valinta olla "tarkempi" mitä matalalemmilla puristuksilla tekee ettei ole ihan hengeton alhaalla.
Yhden omista tein hieman matalemmilla puristuksista ja se ei ollut mitenkään miellyttävä ja talvi käytössä varmastikin olisi ollut hengenvaarallinen.
Ja jos jatkoa ajattelee niin tekisin koneen tuolla 8-8,5 puristuksilla niin kun vaihtaa ne lortot ruiskuun niin ei tarvitse konetta taas purkaa vaan voi hakea niitä tehoja kovemmilla paineilla. 8,5:1 ja 1,5bar ei ole mikään ongelma kun kone tehty järkevästi.

Mihinköhän puristukset putoaa jos mäntään sorvaa 1,5mm kupin sentin marginaalilla reunasta?

10mm
-------,_____________________,-------

Jos kyseessä on 2 litrainen ohari vakio porauksella, sorkkimattomalla 2.0 kannella ja lohkolla, tollasella 70x1.5 montulla tulee puristussuhteeksi n.8.3.
Tosin koneenrakentajan on varmaan ite helpompi laskea ko. jutut kun voi mitata kaiken eikä tarvi arvailla...

laskinko oikein jos ottaa kannesta joka palotilasta 5cc tavaraa pois niin puristussuhteeksi tulisi noin 8.5. aihio siis vakio 2.0 ruisku.

vakio palotila on ilmeisesti 54cc?

ei tarviis mäntiä sorvata. tossa kannessa kuitenkin taitaa olla varaa jyrsiä tavaraa pois samalla kun silottelee kanavat.

Kannessa olevaa paljealuetta ei saa pilata, koska muuten koneesta tulee nakutus-altis. Myös paksumpi kannentiiviste pilaa paljealueen ja aiheuttaa nakutusta.

Nimenomaan fiksuinta on keskelle mäntää tehdä noin 1mm syvä monttu. Kannattaa katsoa mallia Cossun männistä, koska ne on turbokäyttöön suunniteltu. (Takavedossa on muuten erilaiset männät verrattuna nelivetoon)

ohc205 kirjoitti:Kannessa olevaa paljealuetta ei saa pilata, koska muuten koneesta tulee nakutus-altis. Myös paksumpi kannentiiviste pilaa paljealueen ja aiheuttaa nakutusta.

Nimenomaan fiksuinta on keskelle mäntää tehdä noin 1mm syvä monttu. Kannattaa katsoa mallia Cossun männistä, koska ne on turbokäyttöön suunniteltu. (Takavedossa on muuten erilaiset männät verrattuna nelivetoon)

Kiinnostukseni on enemmän dieseleissä mutta alkoi kiinnostamaan tuo PALJEALUE, mikä se o ja missä kohtaa kantta

Ei siin mitään. Mielellään neuvon sillo ku ehin. Kaikis mäntämoottoreis on paljealue. Myös Diisseleis jopa 2-tahtisis. Elikkäs onko sulla 1,8D Vaiko Indenööri? 2,3 Indenööril oon ajanu niin pitkää ja paljon että auto ruostu ympäriltä pois, ikinä ei tarvinnu avata konetta. Eli siitä en osaa sanoa mitään muuta ku että hyvin kesti ja oli pieniruokanen. Oisko ollu joku yksilövika? Onx muilla kokemuksia?

Joo mutta takasin paljealueeseen, eli se on se alue joka jää palotilassa männän laen tasasen osan ja sylinterinkannessa olevan tasasenalueen väliin.
Eli se on palotilan reunoilla. siis männän ulkokehällä, lähellä sylinterin seinämiä. Pahus, kuva voi selventää tosi paljon asiaa. Osaisko joku laittaa vaikka linkkinä tähän asiaa havainnolistavan kuvan?

Mutta sopiva paljerako on noin 0,75-1,5mm välillä (tää on noin arvio).

Mitä pienempi paljerako, sen paremmin mäntä työntää paljetilavuudessa olevan seoksen palotilaan pyörteilevänä, eli tehokkaamin palavana.

Jos paljerako on liian suuri, niin silloin paljealueen tilavuus on liian suuri. Ja tämä aiheuttaa ei toivottua nakutusta, kun puristus-suhdetta nostetaan, ahtopainetta nostetaan, tai kasvatetaan sytytys ennekkoa.

Turbo-koneissa on otettava huomioon, että mitä tiheämpää, kokoonpuristettu seos on, niin sitä nopeammin ko. lataus palaa, eli tarvitaan vähemmän sytytysennakkoa.
Vastaavasti osa-kaasulla, kun sylinterin täytös-aste on pieni, niin tarvitaan paljon sytytysennakkoa, jotta vähemmän tiheä polttoaine-ilma-lataus ehtisi palaa tarkoituksenmukaisessa ajassa.

Eli palamisnopeus riippuu ilman tiheydestä, paineesta, joka riippuu lämpötilasta joka riippuu puristustilavuudesta (ja ahtopaineesta).

Eli kannattaa välttää liian suurta paljerakoa.

Tää on ehkä vähän epäselvästi ja puutteellisesti ilmaistu, suosittelen lukee vaikka semmosii kirjoi ku: Maximum boost, How to power tune cylinder heads, uusi moottoritekniikka, Virittäjän käsikirja 4-tahtimoottorit(eskomauno), ja näit on vaik kuinka paljon lisää. Useimmat hyvät kirjastot pystyy jeesaa. Kannattaa käyä Helsingin Ammattikorkeakoulun Stadian kirjastossa. Bulevardi 31, helsinki.

Eikös puristuksia kannata laskea hiukan matalemmilla männillä tai lyhyenmillä kiertokangilla? esim. 1mm.

Purkkarit sinne 8-8,5 luokkaan.
Cossun kangilla ja männillä saa puristukset ohariin kohilleen ja hyvän kaasunvaihtuvuuden, päljeväli kannattaa pitää 1.2mm tuntumassa niin ei oo niin arka nakutteleen tommonen 0,75 on vaparille hyvä paljeväli.
Vakio männistä sorvaamalla keskelle montun saa puristukset sinne kasin pintaan http://koti.mbnet.fi/vh77sti/Auto/Alakerta.htm
Palotiloja ei paljon kannata isontaa, kansi heikkenee ja saattaa haleta.
Kansi muuttuu materiaalin poistosta johtuen vetelämmäx eikä kannentiivistys pidä niin hyvin.

xtaaviankka kirjoitti:Eikös puristuksia kannata laskea hiukan matalemmilla männillä tai lyhyenmillä kiertokangilla? esim. 1mm.

Myös silloin paljealue kärsii... vrt.paksumpi kannentiiviste

Joo mutta takasin paljealueeseen, eli se on se alue joka jää palotilassa männän laen tasasen osan ja sylinterinkannessa olevan tasasenalueen väliin.
Eli se on palotilan reunoilla. siis männän ulkokehällä, lähellä sylinterin seinämiä. Pahus, kuva voi selventää tosi paljon asiaa. Osaisko joku laittaa vaikka linkkinä tähän asiaa havainnolistavan kuvan?

Mutta sopiva paljerako on noin 0,75-1,5mm välillä (tää on noin arvio).

2.5 vaparista jälkeenpäin turbotettu riisseli ransu. -91 maaliskuu.
Kansi "tasainen", eli palotilat männässä, männissä hyvät montut ja "nänni" keskellä, missäs se nyt on, onko se silti männän laen ja kannen välissä noin 30mm levyinen alue joka "hitusen" irti kannesta joka siis tasainen eli ainoot kolot on venat.

trans9 kirjoitti:2.5 vaparista jälkeenpäin turbotettu riisseli ransu. -91 maaliskuu.
Kansi "tasainen", eli palotilat männässä, männissä hyvät montut ja "nänni" keskellä, missäs se nyt on, onko se silti männän laen ja kannen välissä noin 30mm levyinen alue joka "hitusen" irti kannesta joka siis tasainen eli ainoot kolot on venat.

Dieseleissä homma menee vähän eritavalla, kun seoksensytytys perustuu paineeseen... Vai olenko aivan mettässä

Kessi kirjoitti:Dieseleissä homma menee vähän eritavalla, kun seoksensytytys perustuu paineeseen... Vai olenko aivan mettässä

Ei kait se paljealue mihinkään katoo vai katoaakose sit kun kannesta katoo palotilat

Vaikka palotilat ois keskellä mäntää(tai epäkeskeisesti), palotilan olessa tasainen, niin jos männän ulkoreunat on tasaset, niin niiden ja sylinterikannen väliin jäävää aluetta kutsutaan paljealueeksi.

Jos pystyt, niin kato esim. Autotekniikan käsikirja; Diesel moottori, Kleimola&Pohjanpalo Tammi 1981

Sivulla 58 on Dieselmoottorien palotila muodot.

ite meinasin noita palotiloja suurentaa ja jättää sen palje alueen rauhaan. ei niitä tarvi ku 5cc isoimmiks eli 5ml isommiks jyrsiä niin tippuu jo johonkin 8.5 seutuun

Jos palotiloja välttämättä haluu suurentaa, niin kannattaa miettiä tarkkaan mitä tekee, ettei pilaa palotilan muotoa.

ohc205 kirjoitti:Vaikka palotilat ois keskellä mäntää(tai epäkeskeisesti), palotilan olessa tasainen, niin jos männän ulkoreunat on tasaset, niin niiden ja sylinterikannen väliin jäävää aluetta kutsutaan paljealueeksi.

Jos pystyt, niin kato esim. Autotekniikan käsikirja; Diesel moottori, Kleimola&Pohjanpalo Tammi 1981

Sivulla 58 on Dieselmoottorien palotila muodot.

Kiitos, ja nehän on epäkeskeisesti.

8) Edelleenkin helpoin homma tilata matalemmat männät kuin alkaa ite jyrsimän jos matalempia mäntiä ei voida valmistaa niin 2mm matalempia kiertokankia kumminkin voidaan. Varsinkin turbotuksessa nuo pitää uusia ja ei enään ole kallista teettää sopivan mittaiset jos muutenkin maksaa 800€ sarja

En kyllä lähtisi lyhyempiä kiertokankia laittamaan, vaikuttaa kankisuhteeseen eikä ollenkaan hyvässä mielessä. Eli pidemmät kiertokanget on paremmat. Kankisuhdehan lasketaan: Kiertokangenpituus jaettuna iskunpituudella. Yli 1.7 on hyvä ja alle 1.5 huono, syö pytyt soikeaksi pian.