Kerronpa tässä vähän omasta peräkoukun asennuksesta.
Ostin Motonetistä Thule-nimisen vetokoukun ja johtosarjan hintaan n. 185 €. Kyseessä siis Ford Focus 1.6 farmari vuosimallia 99. Päätin tehdä homman itse, koska en halunnut maksaa moisen asennuksesta. Eli kuulun perussuomalaiseen "ei se nyt niin vaikeaa voi olla"-ryhmään. Loistavana apuna hommassa toimi jokaisen tee-se-itse miehen Alfa Mer -korjausopas. Tässä oppaassa ei tietenkään itse vetokoukun asennusta neuvota, mutta puskurin irroittaminen kyllä.
Peräkoukun mukana tulleet asennusohjeet olivat melko vajavaiset, vaikka ei asentaminen hyvin monimutkaista ollutkaan. Ongelmaksi koko hommassa muodostui puskurin irroittaminen. Toinen puskuria kiinnipitävistä pultin kannoista nimittäin katkesi pultin ollessa lähes puhkiruostunut. Tämä taasen aiheutti sen, että puskuri jäi roikkumaan toisesta reunastaan koko asennuksen ajaksi.
Anyway, vetokoukun "runko" oli U-mallinen rautatanko, joka työnnettiin valmiisiin puskurin alta paljastuneisiin kolosiin. Tämä U-palkki kiinnitettiin kummaltakin puolelta kahdella 10 millisellä pultilla auton alta. Reijät olivat jo valmiiksi auton runkopalkeissa, joten mitään reikiä ei tarvinnut porailla.
Seuraavaksi asentelin johtosarjan. Johtosarjassa oli kaksi pikaliitintä, jotka kytkettiin takakontin vasemman sivuluukun alta paljastuvaan liittimeen. Asennus oli siis erittäin helppo, mitään työkaluja tässä ei tarvinnut. Sitten vain johto pujoteltiin takavalojen alta valmiita koloja hyväksikäyttäen puskirin sisään ja sieltä peräkoukun liittimelle. Peräkoukun liittimeen kukin johdin täytyi kytkeä erikseen, mutta kyseessä olivat ihan inhimillisen kokoiset ruuviliittimet, joten homma oli simppeli.
Suurimman vitutuksen koko hommassa aiheutti puskurin sisällä oleva (mikä lie) polyuretaanivaahto. Sitä nimittäin joutui veistämään peräkoukun U-tangon tilavuuden verran pois, jotta puskuri mahtui takaisin paikoilleen. Tästä ei muuten ollut mitään mainintaa ohjeissa! Veistäminen ei mitenkään onnistunut uretaanivaahtomötikän ollessa puskurissa paikoillaan, joten sen joutui irroittamaan siitä. Asiaa ei mitenkään helpottanut edelleen toisesta reunastaan kiinni oleva puskuri. Noin 1,5 tunnin veistelyn ja sovittelun, veistelyn ja sovittelun, veistelyn ja sovittelun ja veistelyn jälkeen, huusin vi**u ja heitin koko vaahtomuovirumiluksen pidemmälle kuin Pitkämäki kertaakaan tänä kesänä keppiään viskoi. Päätin, että sitä ei enää tarvita, ja niin puskurikin istui heti paremmin paikoilleen
Aikaa hommassa tuhraantui kaikkeen muuhun kuin itse koukun asentamiseen. Jos homman joutuisi uudelleen tekemään ja puskuri suostuisi irtoamaan, niin varmaan puolessatoista tunnissa koukku olisi kiinni. Enkä tehnyt tätä missään hallissa vaan ihan parkkipaikalla. Joten jos vähänkin työkaluja löytyy ja tekemisen meininkiä, niin homma hoituu ihan taatusti!
