Ford-Club Finland

Juupas eipäs =)

Toiset jaksaa kirjoittaa puolisivua asiasta ihan ajatuksella ja yrittää keksiä mistä jokin olisi sitten niin kuin mukamas olisi ja toiset yrittää tiivistää kaiken yhteen lauseeseen ilman että pistää omaa ajtusta mukaan...
Monille varmaan mielessä syitä miksi jotkut merkit ovat kiltäneet re85:n käytön autoissaan... voi olla että ei ole flexfuel versio ja/tai softa purkissa ei osaa muuttaa seosta kohdalle kun etanoolin määrä kasvaa tietyn yli... Muutenkin rapakon takana tapahtuvia juttuja ei voi suoraan verrata tänne eurooppaan on että osassa malleja on tekniikassa eroja riippuen onko myynissä euroopassa tai jenkki malli toinen mikä kovasti painaa monen valmistajan kupissa on laki... jenkeissä kaikki on sallittu jos sitä ei ole eriksieen kieletty tai voi tulla kalliiiis oikeus murha vaikka ei valmistaja olisikaan syylistynyt mihinkään vaan tyhmä jenkki sattui käyttämään väärin kun sitä ei olut kieletty...

Ai enpä tiennytkää, että täällä on kirjoituskilpailut menossa.Anteeksi moukkamaisuuteni.Jos ei ole kilpailusta kyse, vaan
muuten vaan ahistaa, niin voin lopettaa kirjoittelut täällä.

anon1 kirjoitti:Ai enpä tiennytkää, että täällä on kirjoituskilpailut menossa.Anteeksi moukkamaisuuteni.Jos ei ole kilpailusta kyse, vaan
muuten vaan ahistaa, niin voin lopettaa kirjoittelut täällä.

Mitää kilpailua ole, asiallista kirjoittelua vain =)
Ei minua ainakaan ahista kiinitin vain huomiota, tarkoitus ei ole ahistaa ja heti tarvitse suuttua"en leiki teidän kanssa" tyyliin.

Jos on tietoo niin anna palaa luen vaikka sata sivua....kuha et p..kaa soperra.

Tää vissiin on alan harrastajia/tietäjiä. Milllaisia bensansuodattimia olette käyttäneet, foordin omia vai muu merkki mikä? ja pitäisi olla kierteet päissä että sais kunnon liitokset

Mulla on ainakin käytössä ihan tavallinen Mondeoon tarkoitettu Boschin tekemä tarvikesuodatin. Vaihdoin sen vajaa vuosi sitten parin etanolitankillisen jälkeen, eikä ole oireillut mitenkään. Edellinen pari vuotta vanha meni tukkoon kun tankatessa tulikin pistoolista etanoli-ruoste-kuravesi-cocktail. Huoltoasema väitti sitkeästi että autosta peräisin kaikki, ei voi olla heidän syy, mutta olen edelleen sitä mieltä että edes Fordin muovisesta tankista ei irtoa montaa lusikallista ruostetta.

Netistä löytyy varsinkin jenkkien kirjoittamia juttuja joissa väitetään ettei tavallinen paperisuodatin kestä etanolia, vaan tarvitaan rosterista valmistettu suodatin. Ihan vähällä lukemisella en kuitenkaan löytänyt luotettavia perusteita sille miksi tavallinen suodatin ei kestäisi. Ilmeisesti pelkona on että suodattimen peltinen kuori ruostuu pois, mutta veikkaan että Suomessa tiesuola ruostuttaa sen suodattimen puhki ulkopuolelta ennemmin kuin etanoli sisäpuolelta.

Nyt on tullut vajaan parin vuoden aikana vajaat 20000 km ajettua etanolilla (Ford Focus 2009 1.8 flexifuel wagon) ja edelleen erittäin hyvin on sujunut, auton mittarissa on nyt yhteensä 132000 km. Vuoden 2015 kesällä annoin moottorille rvs-käsittelyn (ennen öljynvaihtoa ja öljynvaihdon jälkeen rvs-ohjeistuksen mukaisesti; http://www.rvs.fi) - tällä voi olla vikoja ennaltaehkäisevää vaikutusta ja mainostavat, että polttoaineen kulutuskin jonkin verran vähenisi; ainakin tuntui, että moottori käsittelyn jälkeen hurisee entistäkin terveämmin.

Mukavalta tuntuu polttoaineen ympäristöystävällisyys, kotimaisuus, hinta ja se, että esim. valoista lähtiessä kiihtyvyys on yleensä parempi kuin muilla

Koude kirjoitti:Nyt on tullut vajaan parin vuoden aikana vajaat 20000 km ajettua etanolilla (Ford Focus 2009 1.8 flexifuel wagon) ja edelleen erittäin hyvin on sujunut, auton mittarissa on nyt yhteensä 132000 km. Vuoden 2015 kesällä annoin moottorille rvs-käsittelyn (ennen öljynvaihtoa ja öljynvaihdon jälkeen rvs-ohjeistuksen mukaisesti; http://www.rvs.fi) - tällä voi olla vikoja ennaltaehkäisevää vaikutusta ja mainostavat, että polttoaineen kulutuskin jonkin verran vähenisi; ainakin tuntui, että moottori käsittelyn jälkeen hurisee entistäkin terveämmin.

Mukavalta tuntuu polttoaineen ympäristöystävällisyys, kotimaisuus, hinta ja se, että esim. valoista lähtiessä kiihtyvyys on yleensä parempi kuin muilla

Ihan hienoa kuulla, että auto on kestänyt jo yli 130 000km. Tosin ne kestivät jo 1960-luvulla saman verran. RVS -käsittelykin on hyvä asia, ainakin tuotteen myyjän kannalta.
Ei kannata välittää faktasta, että 99.99% autoista ei koskaan sellaista osakseen saa vaikka joillekin matkaa on kertynyt 800 000km. Inttikaverin Mercedekselle esimerkiksi. Tosin siinä on mittaria ruuvattu joten todellista lukemaa ei tiedetä.

Kyllä se ihan totta on, että alkoholia voi käyttää polttoaineena. Turbo-Saabeissa sillä saa rajuja tehoja ja helposti. Pelkällä moottorinohjauksen päivityksellä.

Oliko bensa mersu?

Fiestalla kirjoitti:Oliko bensa mersu?

Diesel.

Mercedes tekee myös erinomaisia bensamoottoreita. Meillä on sellaisella varustettu Mercedes-Benz, joka painaa tyhjänä 1600kg ja kuluttaa moottoritienopeuksilla (120km/h+) reilu 7,7L/100km. Nopeaa matka-ajoa olen ajanut keskinopeudella 150km/h - 160km/h. Erinomainen ja vakaa ajaa.

Moottoria lukuunottamatta tekniikka ei juuri eroa diesel-versioista. Jotkut muutkin ovat havainneet eroja kestävyyksissä. Huom. taulukko alkaa vasta 300 000km ajetuista joten Ford Focus 2009 1.8 flexifuelin raporttia joudumme odottamaan vielä jonkin aikaa.
Valitettavasti luulen ettei sellaista koskaan tule.


"Autot
Mercedes-Benz kestää parhaiten Suomessa
(KUVA: Juhani Niiranen / HS)

Julkaistu: 10.12.2012 1:30

Mercedes-Benz, Volvo ja Nissan kestävät Suomen oloissa pisimpään, kertoo Andreas Åsvikin kotimainen markkinatutkimus.

Valtamerkeistä Fiat kestää heikoiten ja Mercedes-Benz kilometrejä parhaiten Suomessa, todetaan Autokuume-kirjan markkinatutkimuksessa. Kirjan on kirjoittanut Andreas Åsvik.

Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka suuri prosenttiosuus Suomen käytettyjen henkilöautojen markkinoilla myytävinä olevista yksilöistä asettui tiettyjen kilometripyykkien yläpuolelle. Korkein raja oli asetettu yli 700 000 kilometriä ajetuille autoille. Merkkien eri malleja ei eritelty, vaan kaikki alamallit käsiteltiin samana merkkinä.

Raa’at prosentit

Prosenttiluvuista voidaan päätellä, missä kohtaa elämäänsä eri automerkkien suurin osa tipahtaa pois kilometriennielijänä. Mitä pienempi prosenttiosuus, sen vähemmän tiettyä merkkiä on Suomessa suhteellisesti jäljellä myös liikennekäyttöön rekisteröitynä. Alle 0,10 prosentin osuuksia ei tutkimuksessa huomioitu. Kaikissa kilometriryhmissä Mercedes-Benz asettui kärkeen. Tämä selittänee myös Mercedes-Benzin jatkuvan suosion kovassa taksikäytössä.

Nykyautoille 200 000 kilometriä ei pitäisi olla minkäänlainen ongelma. Todellinen kato alkaakin käydä vasta 300 000 ajetun kilometrin jälkeen. Tutkimuksessa on oletettu, että myynnissä olevat autot korreloivat suorassa suhteessa niiden olemassaolotiheyteen. Se vaikuttaisikin järkeenkäyvältä, vaikka merkkien kesken onkin tiettyä eroavaisuutta omistajien merkkiuskollisuuden – ja sen myötä myyntihalukkuuden – suhteen. On kuitenkin syytä painottaa, että luvut ovat myynnissä olevien autojen prosenttiosuuksia, eivät suoraan rekisterissä jäljellä olevien autojen määriä.

Kun auto alkaa lähestyä tiensä päätä, siitä normaalisti halutaan päästä eroon, tavalla tai toisella. Myyntiin asettaminen on tässä suhteessa usein luonnollisin ratkaisu, merkistä riippumatta. Joku toinen saattaa vielä nähdä ajokissa potentiaalia.
Tutkimuksessa olivat mukana automallit muutaman vuoden ikäisistä suomalaisittain keski-ikäisiä vanhempiin, eli aivan tuoreimmista, maksimissaan parin vuoden ikäisistä malleista se ei vielä kerro mitään.

Toinen kestää, toinen ei

Merkkilistauksia tutkimalla selviää useita mielenkiintoisia seikkoja. Selvää on, että Fiat ei tilastollisesti ole paljon ajavalle hyvä valinta. Jo 300 000 kilometrin kohdalla Fiateissa on käynyt kova kato. Kärkikolmikon Mercedes-Benz, Volvo ja Saab todennäköisyys jatkaa tästä vielä matkaansa Fiatiin verrattuna on yli 20-kertainen. Huomattavaa on myös Opelin hyvä sijoitus tällä kohtaa, saksalaismerkki pesee luotettavuudestaan tunnetut japanilaismerkit selkeästi – tai sitten japanilaisautoilla ajavat laskevat ajavansa autoillaan vielä pitkään, jolloin myyntihalukkuutta ei vielä ole syntynyt.

Puolen miljoonan kilometrin rajapyykin lähestyessä alkaa tapahtua. Renault, Honda ja Citroën alkavat hiipua, samoin Ford ja Mazda, mutta myös Nissan alkaa osoittaa väsymisen merkkejä. Premium-ryhmän ensimmäinen hiipuja näyttäisi olevan BMW. Pienenä yllätyksenä voinee pitää Peugeotin hyvää tulosta vielä yli 500 000 km ajettujen ryhmässä. VW-ryhmän merkkien tasaisuus kertoo yhtymän komponenttien tasalaatuisuudesta. Seuraava 100 000 kilometriä on kuitenkin keskimääräisesti myös nelikolle VW-Audi-Seat-Skoda kohtalokas.

Todelliset maratoonarit

Kun 600 000 kilometriä on täynnä, jäljellä ovat enää Mercedes-Benz, Volvo ja Nissan. Nissanille viimeinen 100 000 km ei näyttäisi olevan raskas, sillä prosenttiosuus tipahtaa vain hieman. Suhteellisesti kärkikaksikko menettää Nissania enemmän tässä vaiheessa autoyksilöistään. Silti Mercedes-Benz on selkeä ykkönen, ja Volvo yhtä selkeä kakkonen. Kun siirrytään yli 700 000 km ajettuihin autoihin, jäljellä on enää Mercedes-Benz.

Listauksessa näet, kuinka Suomessa rekisteröityjen myytävien eri merkkisten henkilöautojen määrä vähenee kilometrien karttuessa. Mikäli merkkiä ei ole mainittu, sen osuus ryhmässä on alle 0,1 prosenttia eli häviävän pieni. Tässä vaiheessa auto on siis todennäköisimmin jo romutettu tai ainakin poistettu liikenteestä.

Yli 700 000 km
Mercedes-Benz 0,30 prosenttia

Yli 600 000 km
Mercedes-Benz 1,34 prosenttia
Volvo 0,22 prosenttia
Nissan 0,13 prosenttia

Yli 500 000 km
Mercedes-Benz 4,08 prosenttia
Volvo 1,32 prosenttia
Volkswagen 0,24 prosenttia
Peugeot 0,23 prosenttia
Toyota 0,23 prosenttia
Audi 0,18 prosenttia
Seat 0,18 prosenttia
Skoda 0,16 prosenttia
Nissan 0,15 prosenttia
Saab 0,15 prosenttia
Opel 0,13 prosenttia
Mitsubishi 0,12 prosenttia
Renault 0,10 prosenttia

Yli 400 000 km
Mercedes-Benz 6,61 prosenttia
Volvo 3,67 prosenttia
Volkswagen 2,14 prosenttia
Saab 1,83 prosenttia
Seat 1,72 prosenttia
Toyota 1,60 prosenttia
Peugeot 1,38 prosenttia
Audi 1,32 prosenttia
Opel 1,08 prosenttia
BMW 0,98 prosenttia
Mazda 0,84 prosenttia
Mitsubishi 0,77 prosenttia
Skoda 0,76 prosenttia
Ford 0,61 prosenttia
Nissan 0,53 prosenttia
Citroën 0,43 prosenttia
Honda 0,29 prosenttia
Renault 0,21 prosenttia

Yli 300 000 km
Mercedes-Benz 12,28 prosenttia
Volvo 12,12 prosenttia
Saab 10,16 prosenttia
Opel 9,78 prosenttia
Volkswagen 9,08 prosenttia
Mazda 8,86 prosenttia
Mitsubishi 8,46 prosenttia
BMW 8,20 prosenttia
Seat 7,89 prosenttia
Audi 7,31 prosenttia
Nissan 7,14 prosenttia
Honda 6,11 prosenttia
Peugeot 5,89 prosenttia
Toyota 5,59 prosenttia
Ford 5,04 prosenttia
Citroën 4,32 prosenttia
Renault 3,99 prosenttia
Skoda 3,28 prosenttia
Fiat 0,53 prosenttia

Lähde: Andreas Åsvik: Autokuume.."

http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000000566161.html

https://en.wikipedia.org/wiki/History_o ... _in_Brazil

Brasilia on mielenkiintoinen maa sikäli, että suurin osa autoista käy etanolilla... vaikea uskoa, että vikaantuneisuutta olisi siellä jotenkin enemmän.

Kun otsikko on tuo, kerron kokemukseni, vaikka kokemukset onkin "väärällä merkillä" hankittu.

Tuossa muutama vuosi sitten oli -99 Chrysler Grand Voyager, jolla ajoin pari-kolme vuotta pelkällä etanolilla. Kyseessä oli Euro-Voyager, Itävallassa valmistettu, johon ei virallisen tiedon mukaan olisi pitänyt etanolin sopia.

Se sopi siihen oikein hyvin. Kulutus nousi sellaisen 15%, jonka alempi litrahinta kompensoi komeasti. Tuolloin bensa pyöri 1,5 euron hujamissa ja etanoli 1 eurossa. Kesärengasajat meni pelkällä etanolilla ja etelän normi talvikelitkin. Kun oli tuloillaan selvät pakkaset, tankkasin 15-20 litraa bensaa (muistaakseni 65 litran tankki).

Jopa bensawebasto toimi tuolla seoksella (!). Ei lämmennyt ihan yhtä kuumaksi samalla lämmitysajalla, mutta toimi.

Mä meinasin rakentaa harraste auton ruiskusysteemit toimimaan myös etanolilla. Uudet bensaputket& letkut ja automaattinen seoksen tunnistus. Ruiskusuuttimien tiivisteet paremmasta materiaalista. Jos ei muuta niin onhan se työllisyyttä parantava ja pieni ekoteko. Ja jos vielä autosta saa muutaman hevosen enemmän niin kelpaa sekin. Kesäautossa ei ole kylmäkäynnistys ongelmia.

Koude kirjoitti:https://en.wikipedia.org/wiki/History_o ... _in_Brazil

Brasilia on mielenkiintoinen maa sikäli, että suurin osa autoista käy etanolilla... vaikea uskoa, että vikaantuneisuutta olisi siellä jotenkin enemmän.

Kyllä kyllä, siellä on paljon niitä autoja eivät ainakaan paikalliset ole ongelmista puhuneet. Pitääpä niiltä tätä asiaa kysyä kun on sikäläisiä työkavereita.0

Se onkin juttu eri lämpösissä maissa,sekin kannattaa huomioida,no uudemmat varmasti pelaa täälläkin

Tessu kirjoitti:Se onkin juttu eri lämpösissä maissa,sekin kannattaa huomioida,no uudemmat varmasti pelaa täälläkin

Lähinnä kylmässä maassa oleva ongelma on ainoastaan siinä, että etanoli höyrystyy korkeammassa lämpötilassa kuin bensa, jolloin etanoli tarvitsee korkeamman puristussuhteen, jotta se syttyy yhtä herkästi kuin bensiini. Korkeampi puristussuhde toki parantaa samalla lämpöhyötysuhdetta, käytännössä siis parantaa kulutusta sekä tehoja. Etanolia kun kestää paljon enemmän puristaa. Uusissa flexfuel autoissa, joiden täytyy bensallakin toimia, on varustettu monesti polttoaineen lämmittimellä, jotta talvella etanolia sähkövastuksella lämmittämällä saadaan se syttymään yhtä alhaisella puristussuhteella kuin bensa. Flexfueleissa kun puristussuhdetta ja täten hyötysuhdetta rajoittaa bensan mahdollinen käyttö. Bensalle suunnitelluissa autoissa, kuten vanhoissa Foordeissa vakiona on niin matalat puristussuhteet, että tuppaa 20 asteen pakkasten jälkeen olemaan tuurissaan käynnistyminen.

Onkos kukaan muuttanut biokaasulle? Se alkanut itseä kiinnostamaan näin kokeneena etanolin kuluttajana. Sillä on etanoliakin parempi vety-hiilisuhde. Ei ole kylmäkäynnistysongelmiakaan, kun se on valmiiksi kaasumaista ympäri maapallon. Oktaaniluvuksi olen kuullut kerrottavan 120. Sen lisäksi että sitä tulee luonnollisesti mm. kaatopaikoilta, ja on täten etanoliakin paljon ympäristöystävällisempi ("valmistaminen" eli käytännössä talteenotto ja puhdistus energiatehokkaampaa kuin etanolin tuotto), runsaampi (koska maatuvaa tavaraa ja kaatopaikkoja maapallolla riittää) ja on itseasiassa ympäristöteko polttaa se, kun se on pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Alkanut itseä tosissaan kiinnostamaan muutos tuolle. Kannattavuudesta ei kylläkään ole oikein käsitystä, käsittääkseni kuitenkin halvempaa ajella kuin bensalla.

Onkos kukaan muuttanut biokaasulle? Se alkanut itseä kiinnostamaan näin kokeneena etanolin kuluttajana. Sillä on etanoliakin parempi vety-hiilisuhde. Ei ole kylmäkäynnistysongelmiakaan, kun se on valmiiksi kaasumaista ympäri maapallon. Oktaaniluvuksi olen kuullut kerrottavan 120. Sen lisäksi että sitä tulee luonnollisesti mm. kaatopaikoilta, ja on täten etanoliakin paljon ympäristöystävällisempi ("valmistaminen" eli käytännössä talteenotto ja puhdistus energiatehokkaampaa kuin etanolin tuotto), runsaampi (koska maatuvaa tavaraa ja kaatopaikkoja maapallolla riittää) ja on itseasiassa ympäristöteko polttaa se, kun se on pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Alkanut itseä tosissaan kiinnostamaan muutos tuolle. Kannattavuudesta ei kylläkään ole oikein käsitystä, käsittääkseni kuitenkin halvempaa ajella kuin bensalla.

Muuten varmasti hyvä vaihtoehto tuo kaasu mutta siihen lätkäistään käyttövoimavero mukaan, vaikkakin pienemmällä hinnalla mutta kuitenkin vero kuin vero. Ja päättäjät tuntien se vero ei ainakaan vuosien mittaan pienene. Päästöjä pitäisi muka vähentää mutta pistetäänpä ekologisemmat menopelit kovemmille veroille, ei %¤%#¤ tätä touhua

Lyhyesti: vähillä kilometreillä kaasu ei kannata, pitkillä kilometreillä diesel tulee halvemmaksi.

Gasumilla joku tarjous.

https://www.gasum.com/yksityisille/

On tuo bensan hinta taas noussut, joten onko joku vaihtanut ympäristöystävälliseen RE85?