Korjaamisen opettelu

[Janita]

Moro!
Haluaisin opetella korjaamaan autoani, mutta en oikein tiedä mistä aloittaa. Miten voi tietää mistä johtuu kun se kolisee ja narisee? Minullahan ei ole minkäänlaista kokemusta näistä remppahommista, joten en oikeen uskalla summassa mennä repimään sieltä mitään irti..
Lähinnä kai se kysymys on että miten te kaikki muut olette oppineet laittamaan niitä autoja? Pitäs vissiin hommata semmonen peltoauto että vois rauhassa tutustua tekniikkaan

[tursas]

Moi
Mikä auto, kone ja vuosimalli, nää löytyy rekisteriotteesta. Sitten kannattaa ostaa suomenkielinen Alfamerin korjauskirja, lukea se ja opetella vähän, mikä mikin on ja jos ettii netistä samat asiat englanniksi...:
http://www.siipicossu.com/manuaaleja/manuaalit.htm
hankkia vähän työkaluja...siitä se lähtee...ja kysyä täältä lisää...ja jos tilaa ja aikaa on miksei siihen pihaan voi ostaa satasen "projekti"-Sierran, pistää kuvia tänne

Kaippa täälläkin jotkut on alottanu korjaamisen opettelemisen 5 vuotiaana polkupyörästä ja nyt 50 vuotta myöhemmin tekee vähän tiukkaa tulppien vaihto, mutta semmosta se on...jatkuvaa opettelua.. 8)

[JyriN]

Tyvestä puuhun Itse on tullut aloiteltua ihan pikkujutuista, kuten renkaiden ja polttimoiden vaihdoista (älkää naurako, se oli -90 luvun alkua ) ja tukivarsien uusimisesta. Korjausoppaat, forumit ja yleensä netti ovat hyvänä apuna ongelmakohtien paikallistamisessa ja korjaamisessa.

Yleensä näissä perusjutuissa tarvitsee ohjeiden lisäksi normaalit hoksottimet ja aikaa - yleensä aika vähän voimaa.

Minun mielestä käyttöautonkin kanssa voi harjoitella, jos on lämmin paikka missä laittaa eikä valmistuminen ole niin päivästä kiinni. Ulkona, pakkasessa aamuksi ajoon on aika lailla puhdas rangaistus...

[Cabriogirl]

Mulle on faija opettanut jotain perusjuttuja. Sitte toinen (en sano että hyvä) vaihtoehto on poikaystävä. Mä luulen, että kun uskallat/kehtaat sanoa jolleki miehelle, että haluat opetelle korjailemaan autoa, niin kyllä ne auttaa! Varsinki jos uskallat tarttua työkaluihin. Itselle tulee kuitenki välillä vastaan, ettei näpeistä löydy voimaa eli joutuu kuitenkin pyytämään jonkun miehen apua. Mutta kun joku näyttää/opettaa miten vaihdetaan renkaat, nokkahihna, alatukivarsi ja tehdään jarruremppaa niin sillä pärjääki jo aika pitkälle ainakin näiden vanhempien autojen kanssa. Ja loogisella päättelykyvyllä pärjää pitkälle

[duckworth]

Ja sen Mig- hitsauspistoolin kuin myös rälläkän tulisi pysyä kädessä Autoharrastaja kun on aina puoliksi metallimies. Itsellä kyllä sähköalan koulutus, joten auton laiton olen oppinut itse tekemällä paikoin kantapään kautta ja "pe*rse edellä puuhun"- periaatteella Ja projektin lähtökohdaksi suosittelen autoa, jonka tekniikka on moitteetomassa kunnossa (helppo todeta; äänet, savutus, nesteet jne.), mutta korissa sanomista. Pelti kun ei maksa mitään, niin kuin ei hitsaaminenkaan, mutta koneen korjaus etenkin harvinaisemmissa malleissa alkaa jo kustantaa. Ruosteita on muutenkin ilman auton alle ryömimistä vaikea todeta, joten niihin kannattaa varautua itsestään selvyytenä. Toki jos tekemisen pulaa kärsii, niin voi ostaa sellaisen "yksilön", kuten mä, eli ruoste-, kone-, voimansiirtovikaisen Sierran Silloin saa varata aikaa vuodenkin verran pitkiä iltäpäiviä, mikäli mielii tuossa ajassa saada tehtyä auton.

Tuossa linkki omasta taistelusta Sierra- projektin kanssa:

http://personal.inet.fi/koti/borehammer ... plica1.htm

Oppia ikä kaikki

[Janita]

Eihän mulla lämmintä paikkaa tietenkään oo, että tuossa parkkipaikalla pitää rassata. Kyllä minä renkaat ja öljyt osaan vaihtaa, mutta siihenpä se jääkin Korjausopasta oon jo jonku verran lukenutkin kun ei meinannut mondeo mennä katsastuksesta läpi. Olihan siinä hyvin kerrottu miten ne hommat hoituu (käytäntö on toki asia erikseen ), mutta se vianetsintä voikin olla jo haastavampaa..
Tällä hetkellä suurin ongelma mahtaa olla kauhia kolina etupäässä. Olen pohtinut josko se johtuisi väljästä raidetangonpäästä, mutta miten kummassa se oikein todetaan? Käyttöautohan tämä on (ei siis passaa särkiä sitä kokonaan) ja ikääkin jo kiitettävästi, että kaikenlaista jännää sieltä varmasti löytyy

[tursas]

Kerro jo mikä se kärry on, helpompi arvata mistä se kolina oikeesti kuuluu, noilla tiedoilla veikkaisin että oikea eturengas on tyhjä

[Janita]

-93 mondeo, 1.8 ja sen nimi on Osmo

[BlackEscort]

Kyllä työ tekijäänsä opettaa. Ite alotin tekemällä "p.e.r.s.e. edellä puuhun" menetelmällä.
Kirjastosta löytyy aika selkeitä autoaiheisia kirjoja joista oppii perusteet jos ei ihan koulunpenkille mene, mutta siinäkin täytyy ymmärtää lukemansa ja olla oikeasti mielenkiintoa koko touhuun aikalailla. Samoista asioista kiinnostuneet kaverit auttaa kanssa hommia paljon. Luja tahto, innostus, mielikuvitus ja järkeily(maalaisjärki) auttaa remontteihin aika paljon. Ja sen kun muistaa että jos jonkun pystyy purkamaan ehjänä sen saa myös kasattua.

Kolina:Oisko koiranluu(kallistuksenvakaajan yhdystanko) sökö jos montuissa kolisee? Vetoakselin nivel rikki jos vedossa kolisee samalla kun kääntää rattia?

[JyriN]

Haulla voi löytyä noista kolinoiden selvittelyistä aiempaa juttua, kannattaa vaikka avata joku vanha threadi ja kysyä sen perusteella tarkempia ohjeita.

Noita akseliston kolinoita on oikeasti hankala löytää ilman osien irroittamista, koska niissä on käytännössä aina pieni jännitys päällä eikä välys tunnu käsivoimin pyöriä väännellessä. Raidetangon pään väljistyminen taitaa olla helpoiten käsin todettava vaiva ja ne koiranluut ja tukivarsien sisemmät nivelet vastaavasti sieltä hankalammasta päästä.

Mikään tuossa ei mene rikki, vaikka irroittaisitkin alustan osia tarkastusta varten - ulkona kylmässä se on vaan harvinaisen ikävää puuhaa. Lisäksi siihen tarttee muutamia työkaluja, joita ei ehkä ole jokaisella tallissa. Mm. tukipukit ovat välttämättömät ja onneksi aika edulliset. Ainakin Escortin koiranluissa oli niin ahtaat paikat, ettei tavallisen levyinen kiinto- tai jakoavain mahtunut sinne väliin jne.

Yksi mahdollisuus on ajaa auto etukäteen katsastukseen ja hakea nk. vikalista. Autonhan sai viedä muistaakseni 4kk etukäteen leimalle ja korjausaikaa tulee se 1kk vaikka tulisi hylsy. Noista kolinoista tuskin tulee hylsy, mutta voisit pyytää konttorilla tarkastamaan alustan oikein kunnolla niiden selvittämiseksi. Korjauksen voit sitten tehdä itse kun ei tarvitse arpapelillä edetä.

[Jari_M]

Itse aloittelin mökillä pienkoneiden, ruohonleikkurin ja perämoottorin ym. ropaamisella joskus teininä, kiinnostus oli kova ja korjausoppaita tuli luettua iltalukemisena. Ketään opettajaa ei valitettavasti ollut, kaikki lähti ihan omasta kiinnostuksesta. Sitten tuli pari ruostevikaista "kesä"autoa, muuten laittelin niitä mutta ruosteille en voinut mitään kun en osannut vielä hitsata silloin. Kolmas auto oli läpimurto omatoimisessa korjaamisessa, pelleiltään hyväkuntoinen mutta teknisesti kulahtanut Fiat Uno. Silloisessa elämäntilanteessa oli käytettävissä 3kk kesäloma joten kiirettä ei ollut, vein auton mökille laitettavaksi. Siihen tuli laitettua alustan osia, jarrut kokonaan, jakohihnaa, kaasutinta, sähköjä, osittaista maalausta ym. perusjuttua ja fiiatti tulikin näillä toimenpiteillä tosi hyvään iskuun. Teknisesti se oli hyvin yksinkertainen peli, erittäin hyvä harjoituskohteeksi. Kyllähän siitäkin lopulta ruosteita löytyi ja siksi sain inspiraation opetella omatoimisesti hitsaamaan joten kuten, että pärjäsin ruostevaurioiden kanssa. Ei se auton hitsaaminen mitään hauskaa hommaa ole, mutta pääasia että senkin pystyy nyt tekemään.

Ehdoton edellytys meikäläisen autokorjauksille on kesämökki ja siellä iso työkaluvalikoima. Sisätilaa sielläkään ei valitettavasti ole autoremonteille. Parkkipaikalla en alkaisi mitään isompaa tekemään, vaikka pakkotilanteessa olen kyllä jarruja korjannut parkkiruudussa. Pääkaupunkiseudulla kohtuuhintaiset harrastustallit ovat vähän kiven alla, joten ei ole tullut tallipaikkaa hankittua vaan olen aina odottanut kesää ja vienyt auton mökille rempattavaksi. Mielellään saisi olla kaksi autoa, toinen remontissa ja toinen ajossa ettei remppaamisella olisi mitään kiirettä.

[Janita]

No nyt on korjausopas hommattu ja sitä opiskellaan innolla
Eipä ne autot ihan niin hepreaa välttämättä olekaan kuin mitä nuo kanssakulkijat on antanu ymmärtää.. Oiskohan semmosia "opetellaan yhdessä korjaamaan autoja -kerhoja" olemassa? Vois sitte yhdessä pohtia että mikä mättää

[Ristovee]

Ei se hepreaa ole, mutta kotikonstein voi kuitenkin monesti tulla raja vastaan. Työkalujen puute, voiman puute, kunnollisen nosturin puute jne. Yhden "helpon" pultin avaamiseenkin voi saada menemään tovi...

[BlackEscort]

Oiskohan semmosia "opetellaan yhdessä korjaamaan autoja -kerhoja" olemassa? Vois sitte yhdessä pohtia että mikä mättää

Eikös tää clubi ole just semmoinen

[tursas]

Eikös tää clubi ole just semmoinen

Näin on ja mitä siihen opetteluun tulee, niin hyvä on just lähtee vaikka siitä Mondeon korjauskirjan huolto-ohjelman läpikäynnistä ja miettimisestä, renkaiden ilmanpaineet, nesteiden tarkistukset, lamppujen vaihdot jne...onkohan nää myös siellä käyttäjän käsikirja vihkosessa, jos semmonen on ja jota ikinä ei myöskään porukat jaksa lukea...

Jotenkin ku miettii omia ekoja tekemisiä, niin eiköhän se moottorin öljyn ja öljynsuodattimen vaihto oo eka semmonen suoritus autossa, että jos sen saa ite tehtyä alusta loppuun, niin on jo aika pro. 8)

[rangleri]

Mulla kolisi mondeossa takana kallistuksenvakaajan "koiranluut", ne 10cm pitkät. Kuulosti ihan siltä kuin iskarin yläpää olis ollut irti, mitä eräs kokenut autoilija ehdotti mutta kokeilemalla lopulta selvisi.
Niitä voi kokeilla että onko siellä väljää esim. niin että toinen painelee jousitusta kun samalla itse kokeilee sormilla niitä osia ja tuntuuko väljää.
Ne on aika helpossa paikassa ja voisi olla hyvä homma alotella korjauksia. Edessä on myös aika helppo vaihtaa ne.
Pitää vaan huomata että jos se toinen pyörä on tunkilla ja toinen maassa niin se kallistuksenvakaajatanko vääntää vastaan ja voi "lyödä" sormille jos aukaisee ne pultit.
Pyörän navat pitäisi siis saada viriteltyä samalle korkeudelle lokasuojasta kun auto on tunkin varassa.

Sen raidetangon pään väljyyden voi kokeilla ainakin siten että laittaa jonkun kääntelemään rattia edestakas ja kokeilee sitä niveltä samalla.

Jos näistä ei mikään ole se kolinan syy niin ne kiinnityspisteet joista kallistuksenvakaaja on rungossa kiinni voisi kokeilla, tai ihan ekaks kokeilla edes onko kaikki pultit kireällä siellä esim etuiskarin yläpään mutterit on tosi helposti kokeiltavissa siinä kun aukasee konepellin!

Niin ja jos on kattoluukku niin ne vaijerit jotka kulkee korin ympäri narisee jos ajaa ihan hiljaa tosi epätasaisella tiellä.

[HMS77]

Itellä alkoi innostus korjata ite autonsa kun alkoi ahistaa maksaa mielettömiä summia korjaamoille suht simppeleistä asioista.
Asiaa helpotti suunnattomasti myös se että työpaikalla on autohalli jossa on kunnon nosturi jolla saa auton ilmaan ja hyvät työkalut.
Ilman tuota hallia en alkais ropaamaan missää hemmetin parkkipaikalla p3rse kohmeessa..

Tähän mennessä ropattua:

-öljynvaihdot
-jäähdytinnestevaihdot
-vesipumpun vaihto
-bensapumpun vaihto
-jousten ja iskarien vaihdot
-jarrupalojen ja levyjen vaihdot
-hihnojen vaihdot mukaanlukien jakohihna
-jarruputkien uusimista
-stereoiden asennusta
-umpioiden vaihdot
-mittariston valojen vaihdot
-kaikkea muuta pientä

Ehdottomasti veemäisin homma oli aikoinaan Chevy Capricen etujousien ja iskarien vaihto, ne jouset kun oli varmaan alkuperäset ja kolmesta kohtaa poikki.
Asiaa ei helpottanu se että joka ikinen pultti johon koskit, napsahti poikki.
Asiaa ei helpottanu myöskään se että jousien katkenneet alapäät oli integroitunu ruosteen avulla alatukivarsiin kiinni ja niitähän sai huljutella WD-40 meressä suunnilleen päivän ennen kuin suostuivat irtoamaan.
Iskareita ei saanu irti kuin kolmessa osassa, molemmista päistä kun olivat umpiruosteessa.
Koko hommaan meni kahdelta ukolta 12 tuntia..

Nuo ei ehkä ammattimiehen silmissä ole isoja juttuja, mutta itse olin suht maallikko kun päätin alkaa ropaamaan ja kaikki tuo on tehty nyt ihan ite, joskus kaverin avustuksella kun on tarvittu useampi käsipari.
Säästöä on turha laskeakaan, se kun on monia satoja euroja.

Itse opin siis seuraamalla aina aluksi korjaamoilla ammattilaisten työskentelyä, siinä oppi parhaat tavat käsitellä mm. tiukkoja pultteja, ahtaita paikkoja ym. niksejä.
Hyvä autokorjaamo antaa asiakkaan seurata työskentelyä, parissa paikassa olen kääntyny pois kun on sanottu että hallin puolelle ei ole asiaa.
Totta hitossa maksavana asiakkaana saan seurata mitä autolleni tehdään..
Myöskin työkaveri joka oli aikoinaan automekaanikko, oli monesti suurena apuna hommissa ja itse opin siinä sivussa.
Nykyään menen hallille ihan ite jos on esim jarrulevyjen vaihto, tjsp. uskallan ja osaan tehdä sen ihan ite.
Näihin hommiin jos mihin pätee hyvin sanonta, "tekemällä oppii".

Ongelmana on nyt sitten se, että kun on niinkin uusi auto alla kuin tuo -05 Focus, niin mitäpä sille voit ite tehdä muuta kun suunnilleen öljyt vaihtaa..
Tuohon kun kuitenkin kannattaa vielä ottaa se huoltoliikkeen leima tehdyistä huolloista ja korjausksista, jälleenmyynnillisesti arvokasta tietoa.